Suomen sosiaaliturvajärjestelmä on paitsi hakijalle sekava ja hankala, myös valtion menojen kannalta turhan höveli ja etuuksien saajia passivoiva. Tämän suuntaisesti arvioi tuoreessa pamflettikirjassaan kristillisdemokraattien puoluesihteeri Asmo Maanselkä, joka on vertaillut Suomen tukia ja etuusjärjestelmää etenkin Ruotsiin.

Maanselkä on jäsen valtioneuvoston asettamassa perusturvan ja toimeliaisuuden kokonaisuudistuksen parlamentaarisessa seurantaryhmässä. Kauppatieteiden ja yhteiskuntatieteiden maisteri on aiemminkin esittänyt vaihtoehtoja nykyiselle tukijärjestelmälle ja myös nykymallin korvaajaksi esitetylle perustulolle.

Sosiaaliturvaa on mahdotonta verrata aukottomasti kahden eri maan välillä, Maanselkä huomioi, mutta yrittää silti Suomi-Ruotsi-vertailua. Siihen antaa mahdollisuuden maiden samankaltainen tilanne. Ruotsissa asuu 10 miljoonaa, Suomessa 5,6 miljoonaa henkilöä. Maiden hintataso on sama, mutta Ruotsin bruttokansantuote Suomea korkeampi ja valtiontalous reilusti ylijäämäinen, Maanselkä kuvaa tilannetta.

Maanselän selvityksen mukaan Ruotsin parempi tilanne ei näy tukien tasossa: Ruotsissa lähes kaikkien tukien ehdot ja vaatimukset ovat tiukemmat kuin Suomessa. Käsitys Ruotsista kansalaisiaan paapovana yhteiskuntana karisee vertailua tehdessä, Maanselkä kuvaa.

Ruotsissa sosiaaliviranomainen voi Maanselän mukaan keskeyttää esimerkiksi viimesijaisen tuen eli toimeentulotuen maksun henkilöiltä, joilla on päihdeongelma. Jos henkilöllä havaitaan jatkuvaa päihteiden väärinkäyttöä, hän ei voi olla työmarkkinoiden käytettävissä, ja tuki voidaan tällä logiikalla evätä, mikäli ei suostu parantamaan työmarkkina-asemaansa menemällä hoitoon.

– Toimeentulotuki ei siis ole Suomen kaltainen etuus, jota ei voida elämäntapojen vuoksi evätä. Toimeentulotukea voi Suomessa alentaa 20 %, jos kieltäytyy tarjotusta työstä, Maanselkä kertoo.

Lisäksi toimeentulotuen saamisen ehtona on realisoitava kaikki irtain arvo-omaisuus kuten keräilyesineet, auto tai vene, Maanselkä kertoo.

Asumistukea Ruotsissa ei makseta lainkaan lapsettomille aikuisille. Sitä saavat vain 18–29-vuotiaat, lapsiperheet ja eläkeläiset. Yksin elävä alle 30-vuotias voi saada asumistukea enintään noin 130 euroa kuukaudessa. Toimeentulotuessa, jonka kriteerit ovat saajalle tiukemmat, kuitenkin on erillinen asumisosa (tämä näkyy yllä olevassa taulukossa).

Lisäksi Ruotsissa kaikki tulot, pääomatulot tai ansiotulot, pienentävät asumistukea – samoin varallisuus ja arvo-omaisuus kuten autot tai veneet 10 000 euron varallisuuden ylittävältä osalta. Päivitys 23.1.: Tässä jutussa väitettiin aiemmin, että varallisuus ei Suomessa vaikuta asumistukeen. Tämä ei aivan pidä paikkaansa, sillä asumistukeen vaikuttavat omaisuuden kuten sijoitusten tuottamat tulot ja eläkkeensaajan asumistukeen myös talletukset, osakeomistukset, metsäomaisuus ja asuntovarallisuus 16 400 euron rajan jälkeen.

Entä työttömyysturva? Ruotsin työttömyysturva on Maanselän mukaan kolmiosainen: ansiosidonnainen, peruspäiväraha ja viimesijaisena tukena toimeentulotuki.

Maanselän mukaan Ruotsin ansiosidonnainen turva pienentyy nopeasti. Ruotsi voittaa Suomen aluksi ansioturvan tasossa keskipalkoilla, mutta ansiosidonnaisen taso laskee jo kolmen kuukauden päästä ja loppuu 300 päivän päästä, jonka jälkeen putoaa kuntien järjestämälle toimeentulotuelle.

Suomen työmarkkinatuen kaltaista tukimuotoa ei ole. Vain 20 prosenttia yli vuoden työttömänä olleista ruotsalaisista saa työttömyysturvaetuutta, Suomessa jopa yli 90 prosenttia. Suomessa sen enempää ansiosidonnaisen tasolla kuin työttömyysturvan kestollakaan – siis ansiosidonnaisen jälkeisellä työmarkkinatuella – ei ole kattorajaa.

Lisäksi Ruotsin päivähoitomaksut ovat Suomea matalammat.

– Ehkä Ruotsin korkeampi työllisyys ja hyvinvointi perustuvatkin sille, että työtä on Suomea kannattavampaa ottaa vastaan, Maanselkä pohtii kirjassa.

Ehtojen tiukkuus näkyy

Maanselän mukaan Ruotsin tukiehtojen tiukkuus näkyy: Ruotsin valtion kustannukset asumistuesta olivat 4,7 miljardia kruunua eli 0,47 miljardia euroa vuonna 2016. Asumistukea sai 179 000 ruotsalaistaloutta, missä ovat mukana myös opiskelijat. Suomessa opintotuen asumislisää maksettiin 148 952 opiskelijalle ja yleistä asumistukea 267 356 kotitaloudelle, minkä kustannus oli yhteensä 1,35 miljardia euroa samana vuonna.

Toimeentulotukea sai vuonna 2015 Ruotsissa 257 000 henkilöä, joista puolet työttömyyden vuoksi. Suomessa toimeentulotukea sai 400 000 henkilöä vuonna 2016, vaikka asukkaita Ruotsissa on siis lähes tuplasti. Toisaalta Ruotsissa myös työttömyys on alhaisempaa, mikä vähentää tukimenoja.

Toimeentulotuki: 500 €/kk eroa lapsiperheillä

Maanselkä vertaa myös toimeentulotuen tasoa erilaisten kotitalouksien tapauksessa Malmössä ja Vantaalla. Maanselän tarkkailema ”keskivertoperhe”, kaksi toimeentulotuen varassa elävää aikuista ja kaksi alle 10-vuotiasta lasta, saa Vantaalla tukia maksimissaan 2 532 euroa kuussa verottomana, kun lasketaan yhteen toimeentulon perusosa ja asumisosa.

Vastaava summa jää Malmössä 1978 euroon kuussa, Maanselkä laskee. Toimeentulotuen perusosa on Malmössä noin 19 prosenttia alempi ja koko toimeentulotuki 26 prosenttia alempi kuin Vantaalla.

– Ruotsin Malmöön Vantaalta muuttanut vadelmavenepakolaisperhe menettää 554 €/kk. Lisäksi Malmön kaupunki teettää toimeentulotukea saavilla erilaisia siivous- ja hyvinvointitöitä, hän huomauttaa.

Maanselän ratkaisu: Otetaan mallia Isosta-Britanniasta

Asmo Maanselkä korostaa kirjassaan, että hän on tarkkaillut vain työkykyisten ja työikäisten sosiaaliturvajärjestelmää. Sen hän katsoo tulleen Suomessa tiensä päähän.

– Mallia sosiaaliturvan uudistukseen pitäisi hakea Isosta-Britanniasta. Sen aikaisempi tukijärjestelmä oli hyvin Suomen kaltainen. Maassa oli paljon tukimuotoja ja hakumenettelyitä, eikä työnteko juurikaan kannattanut. Nyt tutkimusten mukaan uuden tuen piirissä olevat työllistyvät aiempaa nopeammin ja ansaitsevat aiempaa paremmin.

Vuonna 2019 Suomeen saadaan tulorekisteri, jolloin olisi kuukausittaisen tuloseurannan avulla Maanselän mukaan mahdollista ottaa käyttöön yhden yleistuen malli Ison-Britannian tapaan.

– Yhdistetään yleistukeen nykyiset tuet: ansiosidonnainen päiväraha, peruspäiväraha, työmarkkinatuki, asumistuki ja toimeentulotuki. Muokataan sitä nykyisiä tukimuotojen yhdistelmiä kannattavammaksi. Kuukausittaista tuloseurantaa käyttämällä päästään eroon takaisinperinnästä ja tulojen vyörytyksestä tuleville kuukausille. Matalapalkkaisen osa-aikatyön vastaanottamisesta tulee silloin kannattavaa, hän kaavailee.

Ruotsin mallin mukaisesti kaikkien pitäisi työskennellä omilla kyvyillään ja osaamisellaan yhteiskunnan hyväksi. Kaikilla työikäisillä ja kykyisillä tuensaajilla pitää olla velvollisuus hakea työtä, sekä olla mukana kuntouttavassa työtoiminnassa tai tehdä TE-toimiston osoittamaa hyvinvointityötä. Samalla on merkittävästi parannettava TE-toimistojen resursseja ja lisättävä henkilökohtaista neuvontaa, Maanselkä kirjoittaa.

Yleistukea haettaisiin TE-toimistojen nettipalvelusta ”yhdellä kaavakkeella, johon täytetään kaikki elämäntilanteeseen vaikuttavat seikat”. Asumista tuettaisiin yksilökohtaisesti, samoin päivähoitomaksut olisivat huoltajakohtaisia – molemmat toimenpiteet purkaisivat esimerkiksi asunnonvaihdon kannustinloukkuja.

Maanselän hahmottelema järjestelmä vaatisi tukien saajilta aktiivisuutta. Esimerkiksi harkinnanvaraisen tukiosan kriteerit tiukkenisivat sen mukaan, kuinka kauan hakija on ollut tuesta riippuvainen, ja harkinnanvaraisesta tuesta tehtäisiin myös menoselvitys. Toisaalta sosiaalitukeen asetettavat varallisuusrajat estäisivät tuen valumisen hyvävaraisille.

Lue myös:

Palkka 2500 €/kk, työ ei kannata: ”Tällaista järjestelmää ei saisi olla olemassa”

Kelan pääjohtaja jakoi kuvan – palkka 2500 €/kk, työ ei kannata