Eduskunnassa keskusteltiin tänään puolustusselonteosta, jonka linjauksia kannatettiin varsin laajasti. Oppositio kritisoi hallituksen selontekoa siitä, että kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia käsiteltiin liian suppeasti. Lisäksi useampi kansanedustaja kyseenalaisti sodanajan joukkojen määrän kasvattamista vain tekniseksi tempuksi, jonka takana ei ole todellista kasvua.

Puolustusselonteossa esitetään Suomen puolustuskyvyn parantamiseen ensi vuodesta alkaen 55 miljoonaa euroa vuodessa. Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi tänään, että varsinaisia päätöksiä selonteon pohjalta tehdään puoliväliriihessä.

Puolustusselonteossa esitetään sodanajan joukkojen määrän kasvattamista nykyisestä 230 000 sotilaasta 280 000:een. Lisäksi selonteossa linjataan isoista hankinnoista. Sen mukaan vanhentuva Hornet-kalusto korvataan täysimääräisesti turvallisuusympäristön asettamien vaatimusten mukaisesti.

Keskustelussa nousi useampaan otteeseen esiin epäily siitä, että joukkojen määrän kasvattamisessa on kyse vain laskentatavan muutoksesta, ei todellisesta kasvusta.

– On hyvä huomata, että sodanajan joukkojen määrän kasvattaminen on pääosin tekninen, laskentatavasta johtuva muutos. Jatkossa mukaan lasketaan sodanajan perustamisjoukot, varusmiehiä ja rajajoukot. Sotatilanteessa nämä joukot ovat nytkin olleet osa puolustustamme. Laskutavan muutoksen taustalla taitaa olla pikemminkin puoluepoliittiset kuin puolustuspoliittiset syyt, kritisoi vihreiden ryhmäpuheenvuoron pitänyt vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen.

Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) torppasi epäilyn.

– Kyseessä ei ole tekninen kikkailu, vaan todellinen voimanlisäys paikallispuolustukseen. Nimittäin puolustusselonteon linjauksella perustamisorganisaatiota ei enää jatkossa kotiuteta, kuten nyt tehdään, kun joukot on muodostettu. Perustamisorganisaatio liitetään osaksi laajenevaa paikallispuolustusta. Perustamisorganisaation hyödyntämisellä voidaan vapauttaa muita joukkoja sodanajan ydintehtäviin.

Aiheeseen palattiin huolimatta Niinistön vastauksesta. Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mika Kari (sd.) huomautti, että presidentti Sauli Niinistö on sanonut Ruotsin televisiolle, että Suomi ei kasvata sodanajan joukkojen määrää, vaan kyseessä on pikemminkin laskentatavan muutos.

– Minulla on kädessäni Ruotsin tv:n haastattelu, Kari sanoi puheensa tehosteeksi.

– Kysyn teiltä pääministeri, kumpaan Niinistöön meidän on uskottava?

Presidentti Niinistö sanoi äskettäin SVT:n haastattelussa, että ”Suomi ei kyllä kasvata sodan ajan vahvuutta”. Hänen mukaansa kyse on tiettyjen asevelvollisten lisäämisestä teoreettiseen vahvuuslukuun ja ”mitään varsinaista laajennusta siinä ei siis tapahdu”.

Myös vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki palasi samaan asiaan. Samoin RKP:n Stefan Wallin kysyi vielä tarkennusta tapaan, jolla joukkojen vahvuus lasketaan. Hän epäili, puhalletaanko ”olemassa olevaan asiaintilaan vain kuumaa ilmaa”.

– On toki huomattava, että liikekannallepano ei ole aina täydellinen, puolustusministeri Niinistö sanoi.

– Määrä joka tapauksessa kasvaa. Se on fakta, ei mielipidekysymys, hän vakuutti.

Puolustusselonteossa sanotaan, että nykyiseen vahvuuteen kuulumattomien joukkojen käyttöä tehostetaan ja sodanajan perustamisorganisaatio liitetään osaksi paikallisjoukkoja. Riittävän koulutustason saavuttaneita varusmiehiä käytetään valmiuden kohottamisen ja kriisiajan tehtäviin. Edelleen vahvuuteen sisällytetään myös kriisitilanteessa tarvittaessa puolustusvoimiin liitettävät rajajoukot. Kaiken tämän johdosta sodanajan joukkojen määrä nousee selonteon mukaan noin 280 000 sotilaaseen.

Kansainvälistä yhteistyötä kannatettiin laajasti. SDP:n mukaan etenkin Suomi–Ruotsi-yhteistyön pohtiminen jäi kuitenkin liian suppeaksi. Vihreät vaati maiden välillä turvatakuut sisältävää puolustusyhteistyösopimusta.

Eniten eriäviä mielipiteitä selontekoon nähden esitti vasemmistoliitto, joka suhtautui myös kansainväliseen yhteistyöhön epäillen. Puolueen mielestä EU:n sotilasyhteistyön laajentaminen ei ole kestävä ratkaisu. Vasemmistoliiton mukaan Suomen vahvan roolin ehtona on sotilaallinen liittoutumattomuus, mikä tarkoittaa liittoutumattomuutta myös Ruotsin suuntaan.

– Kaikkien valtavien EU:n sisäisten ja ulkoisten ongelmien ratkaisuksi haetaan sotateollisen kompleksin rakentamista. Sekö on se liima, joka pitää EU:n kasassa, vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron pitänyt Markus Mustajärvi sanoi.

Myös hankintoihin suhtauduttiin laajalti pakollisena menoeränä, vaikkakin se on suuri. Vasemmistoliitto ei kuitenkaan hyväksynyt hankittavaksi yli 60:tä konetta. Puolue kyseenalaistaa myös esitetyn hinta-arvion, 7–10 miljardia euroa.

– Jos otetaan huomioon asejärjestelmät ja elinkaarikustannukset, loppusumman saa kertoa vähintään kahdella. Se on yksinkertaisesti liikaa maassa, jossa elämme vieläkin massatyöttömyyden aikaa ja ihmisten perusturvasta leikataan raskaimman jälkeen, Mustajärvi sanoi.

– Muistan aina sen, kun kertausharjoituksen johtaja sanoi koko porukan kuullen, että parasta maanpuolustusta on hyvin hoidettu sosiaalipolitiikka, hän jatkoi.