Puolustusvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd) näkee ongelmia eduskunnan tiedonsaantioikeudessa.

Viime hallituskausi asemoi Suomen vahvasti uudelleen turvallisuuspoliittisesti ministeriötason ratkaisuin. Eduskunta oli Kiljusen mielestä sivuroolissa ja jopa ”pidetty pimennossa”. Kiljunen hämmästelee, että Suomi on lähtenyt rakentamaan kansainvälistä puolustusyhteistyösopimusverkostoa ministeriötasolla.

”Viime vaalikausi on häkellyttävä. Yhtenä esimerkkinä on vuonna 2018 Naton kanssa tehty sopimus, josta eduskunta kuuli vasta tänä keväänä. Bilateraalisia puolustussopimuksia on tehty iso joukko. Niitä on tehty toistakymmentä Euroopan maiden kanssa, mutta myös Euroopan ulkopuolisten suurvaltojen kanssa”, Kiljunen sanoo Uuden Suomen 200 kansanedustajaa -haastattelussa.

LUE HAASTATTELUSTA, MITEN KILJUNEN MM. ARVIOI SUOMEN HÄVITTÄJÄHANKETTA:

Tarkalleen ottaen Nato-tapauksessa ei teknisesti ole kyse sopimuksesta, vaan järjestelystä, jossa Suomi sopi mahdollisuudesta syventää tiedonvaihtoa Ruotsin ja sotilasliitto Naton kanssa kriisiaikoina tai vaikeissa tilanteissa. Järjestelyn perusteella Suomi voisi pyytää Natolta luottamuksellisia tietoja tai päinvastoin, mutta tietoja ei olisi pakko luovuttaa.

Puolustusvaliokunta antoi viime viikolla moitteet tiedonsaannin ongelmista lausunnossaan, jota Kiljunen pitää hyvin jyrkkänä. Hän ei muista, että valiokunnasta koskaan aiemmin olisi annettu yhtä vahvaa noottia.

Uusi Suomi haastattelee kaikkia kansanedustajia myös videolla. Kimmo Kiljunen paljastaa videolla muun muassa, kuka on eduskunnan ”suurmestari” shakissa ja nimeää kauden tärkeimmän lakihankkeen. Katso haastattelu tästä (juttu jatkuu alla):

Puolustusvaliokunta totesi viime viikolla, että etenkään Nato-yhteistyöhön liittyvistä kysymyksistä ei aina ole saatu oikea-aikaisesti ja kattavasti tietoa. Valiokunta jatkaa aiemmin mainitun Nato-tapauksen merkittävän kuulemisviiveen selvittämistä lisäkuulemisilla myöhemmässä vaiheessa. Moitteet kohdistuvat ulkoministeriöön ja puolustusministeriöön.

”Esimerkkinä räikeästä eduskunnan tiedonsaantioikeuden laiminlyömisestä voidaan pitää tapaa, jolla ulkoministeriö lähes kahden vuoden viiveellä informoi ulko- ja puolustusvaliokuntaa keskeisestä Suomen Nato-kumppanuuden sisältöön vaikuttavasta kehityskulusta. Puolustusministeriö taas jätti valiokunnille etukäteen kertomatta Ison-Britannian kanssa vuonna 2016 solmittavasta puolustuspoliittisesta puiteasiakirjasta”, lausunnossa todetaan.

Puolustusyhteistyö syveni voimakkaasti

Valiokunnan mukaan kansainvälinen puolustusyhteistyö on voimakkaasti syventynyt viimeisten viiden vuoden aikana ja yhteistyötä tehdään erityisesti EU:n puolustusulottuvuuden syventämisessä ja Nato-kumppanimaana. Kahdenvälisessä puolustusyhteistyössä erityisasemassa on Ruotsi, jonka kanssa yhteistyö on syventynyt kaikissa puolustushaaroissa.

Lausunnon mukaan eduskunnan on oltava etukäteen tietoinen kaikista kehityskuluista, joilla on merkitystä kansainvälisessä puolustusyhteistyössä. Arvio informointitarpeesta on jätettävä eduskunnalle.

”Suomen kumppanuusverkosto laajeni erittäin merkittävästi viime vaalikaudella. Kuvaavaa on, että vuonna 2015 Suomella oli määräaikainen kahdenvälinen puolustuspolitiikkaa koskeva sopimusjärjestely Viron ja Puolan kanssa. Vaalikauden loppuessa Suomi oli solminut puolustusyhteistyötä koskevan yhteistyöasiakirjan yhdeksän keskeisen kumppanin (Ruotsi, USA, Iso-Britannia, Saksa, Ranska, Norja, Viro, Puola ja Japani) kanssa sekä lisäksi kolmikantajärjestelyn Ruotsin ja Yhdysvaltain kanssa”, valiokunnan lausunnossa todetaan.

”Muiden valtioiden aloitteesta”

Useat sopimukset ovat Kiljusen mukaan vieläpä syntyneet muiden valtioiden aloitteesta, eikä niiden sisältö ole vieläkään kaikilta osin valiokunnan tiedossa. Kiljunen huomauttaa, että sotilaallinen liittoutumattomuus on ollut turvallisuuspoliittinen kivijalka Suomelle ja myös Ruotsille.

”On iso asia, että Pohjolan turvallisuusympäristö on vakaa, eikä Suomen maaperää käytetä ketään vastaan. Nyt näillä uusilla sopimusjärjestelyillä saattaa syntyä spekulatiivinen tila”, Kiljunen sanoo.

”Tämä on ongelmallista. Viime vaalikaudella on tehty ministeritasoisia päätöksiä ja aiesopimuksia, joissa ennen kaikkea silloinen puolustusministeri on ollut hyvin aktiivinen.”

LUE LISÄÄ: Sauli Niinistön sanat nousivat esiin – Tutkija: Suomi on sotilaallisesti liittoutunut

Viime vaalikaudella puolustusministerinä toimi perussuomalaisten ja myöhemmin sinisten Jussi Niinistö. Lisäksi Yhdysvaltain ja Suomen sisäministeriöiden välillä on tehty Kiljusen mukaan ministeriötasolla kriittistä sisäistä turvallisuutta koskeva tietovaihtosopimus. Viime kaudella sisäministerin salkku oli kokoomuksella ensin Petteri Orpolla, sitten Paula Risikolla ja viimeisenä Kai Mykkäsellä.

Suomessa on ollut Kiljusen mukaan myös useita sotaharjoituksia, joihin Nato-maiden joukkoja on osallistunut. Hän kertoo, että useista sotaharjoituksista eduskunta kuuli vasta, kun asia oli vuotanut julkisuuteen.

Kiljunen itse korostaa Suomen suvereniteettia hoitaa omaa puolustuspolitiikkaansa ja toisaalta eurooppalaista puolustusyhteistyötä ja sen mahdollisuuksia.

”Kaikki muu, joka sotkee meidät joidenkin globaalien toimijoiden pelikuvioihin, on aina riskialtista”, hän sanoo ja huomauttaa, että Suomella vaikea turvallisuuspoliittinen ja geopoliittinen asema Euroopassa.