Kansliapäällikkö Martti Hetemäen johtaman työryhmän näkemys koronavirusepidemian tukahduttamisesta puhuttaa. Monet asiantuntijat kiinnittävät huomiota raportin kohtaan, jossa viitataan käytännössä laumasuojaan, vaikka laumasuoja-termiä ei käytetäkään.

Raportti toteaa olevan epätodennäköistä, että kehitteillä olevan rokotteen avulla ehditään vaikuttaa merkittävällä tavalla käynnissä olevaan pandemian ensimmäiseen globaaliin aaltoon.

”Epidemian täydellinen tukahduttaminen pysyvästi ei siksi ole Suomelle realistinen vaihtoehto. Hallittu muttei liian voimakas hidastaminen, jolla ehkäistään terveydenhuollon ylikuormittumista ja sen aiheuttamia terveyshaittoja ja ylikuolleisuutta, on strateginen tavoite, jonka avulla lopulta voidaan kaikista rajoituksista luopua ilman suurta uuden epidemia-aallon riskiä. Vaikka infektio ei antaisi elinikäistä suojaa uudelleentartunnalta, on todennäköistä, että ainakin väliaikainen suoja syntyy ja suojaa pidemmällä ajalla ainakin vakavilta taudinkuvilta”, raportissa todetaan.

”Olematon tilannekuva”

Helsingin yliopiston ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Tuomas Aivelo kiinnittää huomiota ristiriitaan, jossa strategisena tavoitteena on estää viruksen leviämistä ja samalla pyrkiä hallittuun, muttei liian voimakkaaseen hidastamiseen. Hänen mukaansa ei juuri ole todistusaineistoa siitä, että suomalaisista edes yksi prosentti olisi saanut tartunnan.

”Epidemiatilanteessa on tarpeen, että on mahdollisimman hyvä tilannekuva – sitähän tässä on hoettu jatkuvasti. No, Hetemäen raportissa epidemiologinen tilannekuva on olematon, sillä siinä ei anneta minkäänlaista arviota siitä, kuinka laajalle epidemia on levinnyt!” Aivelo tviittaa ja ihmettelee, ettei raportti tarjoa mitään mittaristoa rajoitustoimien purkamiselle.

Pääministeri Sanna Marin (sd) sanoi tiedotustilaisuudessa, ettei pelkkä tartuttavuusluku ole peruste hallituksen toimille. Tartuttavuusluvulla eli R0-luvulla tai R-luvulla kuvataan, kuinka monelle ihmiselle koronaan sairastunut tartuttaa viruksen. Tällä hetkellä tartuttavuusluku on Suomessa 0,8.

”Mikäli näyttää siltä, että tautitilanne pahenee äkisti, vaikka tietyn raja-arvon yli ei mentäisikään, hallitus tulee arvioimaan linjauksiaan uudestaan”, pääministeri kertoi tiedotustilaisuudessa.

Aivelo harmittelee, ettei hallituksella ole mitään yksittäistä lukua.

”Olisi kiva jos olisi useampi luku”, Aivelo huomauttaa ja pohtii, miten Hetemäen raportti suhtautuu hallituksen poliittisiin päätöksiin.

”Tästä nähtiin pieni tanssiesitys tiedotustilaisuudessa, jonka perusteella suhde ei ole mitenkään suoraviivainen”, Aivelo sanoi.

LUE SEURAAVAKSI TÄHTIANALYYSI:

Myös professori Martin Scheinin arvostelee raporttia Twitterissä.

”Hetemäen ryhmän raportti on suuri pettymys. Oikeus elämään ja muut ihmisoikeudet ovat nyt vaarassa. Laumasuojaa ei edes mainita, mutta se esitetään olettamuksena, jonka varaan strategia rakennetaan”, Scheinin tviittaa.

Infektiolääkäri Ville Holmberg puolestaan tulkitsee Twitterissä, että raportin ehdottama strategia näyttää olevan laumaimmuniteettiin pyrkiminen. Hän hämmästelee, ollaanko Suomessa luopumassa Saksan tavoittelemasta pienestä tartuttavuusluvusta. Saksa on tavoitellut pienempää lukua kuin yksi. Hänelle on epäselvää, mihin lukuun Suomen hallitus nyt pyrkii.

”Mennäänkö Suomessa kohti Ruotsin mallia?”

Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan, että hallitus nojaa laumasuojateoriaan. Hänen mukaansa Hetemäen raportista ”käy selvästi ilmi”, että hallitus toimii nyt laumasuojateorian mukaan. Hänen mielestään raportin loppuosan skenaariot perustuvat tavoitteeseen saada aikaan laumaimmuniteetti. Tähän viittaa Patoemäen mukaan erityisesti raportin kohta, jossa viitataan pidentymisen haittaan.

”Haittana epidemian hyvin voimakkaasta hidastumisesta rajoitusten säilyessä on sen huomattava pidentyminen ja myös suuri riski myöhemmästä, esimerkiksi syksyllä alkavasta suuresta epidemiasta”, raportissa todetaan.

Patomäen mukaan ”taudin leviämistä halutaan siis nopeuttaa ja tähän pyritään siten hallitulla tavalla, että vakavasti sairastuneita ei olisi kerralla liikaa”. Maailmanpolitiikan professori pitää koko laumasuojateoriaa väärinkäsityksenä, sillä laumasuojasta tulisi puhua vain rokotusten yhteydessä.

Politiikan tutkija Johanna Vuorelma ihmettelee Twitterissä, kun Hetemäen raportti on otettu vastaan yllättävän vähin äänin. Hän pohtii, mennäänkö Suomessa nyt kohti Ruotsin mallia ja viittaa hallituksen päätökseen nojata ”hallittuun, muttei liian voimakkaaseen hidastamiseen”. Hän muistuttaa, että monet ovat viime viikkojen ajan esittäneen tukahduttamistrategian olevan ainoa eettinen koronalinja.

HUSin entinen toimitusjohtaja ja sdp:n nykyinen kansanedustaja Aki Lindén ihmettelee koko keskustelua. Hänen mukaansa juuri hallituksen valitsema ”testaa-jäljitä-eristä-hoida” on väline tukahduttaa koronaepidemia.

”Mutta realistit ja vastuulliset ymmärtävät, että virus ei tälläkään keinolla kuole, sen esiintyminen vain vähenee (”tukahtuu”). On kummallista, että tästä yritetään ylläpitää jotain vastakkainasettelua”, Lindén tviittaa.

THL korostaa ”kultaista keskitietä”

Pääministeri Marin on pitkin matkaa korostanut kuuntelevansa asiantuntijoita herkällä korvalla ja viitannut erityisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen (THL) sekä sosiaali- ja terveysministeriöön. THL puolestaan on todennut toistuvasti, ettei epidemian tukahduttaminen ole käytännössä mahdollista. THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen toisti näkemyksen jälleen maanantaina.

Jos epideeminen virus pääsee äitymään pandemiaksi, on Salmisen mukaan mahdoton tehtävä ihmisen toimin hävittää virus ainakaan täydellisesti ilman toimivaa rokotetta. Hän puhuu ”kultaisesta keskitiestä”, jossa pyritään kaikin keinoin estämään epidemian ylimääräiset haitat.

”Tällöin siis täytyy tehdä realistinen arvio siitä, miltä se tulevaisuus näyttää erilaisissa skenaarioissa. Kuten tässä pääministeri totesi, jos haluttaisiin mennä siihen, että pyrittäisiin täysin tukahduttamaan virus Suomesta edes väliaikaisesti, jouduttaisiin hyvin tiukkoja rajoituksia ylläpitämään pitkään kaikkine haittavaikutuksineen. Hallitus on tehnyt kokonaisarvion sekä epidemian vaikutuksista mutta myös kaikkien rajoitustoimien haittavaikutuksista ja sen perusteella päätynyt tähän”, Salminen sanoi tiedotustilaisuudessa.

Miksi hallitus ei pyri kokonaan eroon viruksesta?

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) puolestaan vastasi MTV:n Uutisaamussa kysymykseen siitä, miksei hallitus ole missään vaiheessa yrittänyt päästä ensin viruksesta Suomessa kokonaan eroon. Viime aikoina julkisuudessa on ollut esillä Uusi-Seelanti, missä tartuttavuusluku on saatu painettua nollaan.

Ohisalo vastasi, että hallitus on tehnyt päätökset sen pohjalta, mitä THL:n ja STM:n asiantuntijat ovat suosittaneet. Hän huomautti, että viimeksi eilen asiantuntijat ovat todenneet, että tauti saattaa putkahtaa jostakin uudestaan Suomeen niin kauan, kuin tautia maailmanlaajuisesti esiintyy.

”Emme siis ole suojassa yksinään täällä Suomessa”, Ohisalo sanoi MTV:llä ja tarkensi, että yhteiskuntaa on avattava, mutta painaa tautia samaan aikaan alas siellä, missä sitä enemmän esiintyy.

Ohisalo mainitsi hallituksen keskeisenä mittarina tehohoitokapasiteetin, mutta ei tartuttavuuslukua. Hän korosti, että hallitus ei halua tartuntojen lisääntyvän Suomessa, vaan kaikki maailmassa haluavat nitistää taudin.

Samaan tapaan kuin pääministeri Marin myös Ohisalo huomautti, että hallitus teki omaa harkintaa, eikä puuttunut Hetemäen raportin sisältöön. Hän korosti, että raportti oli virkahenkilöiden laatima.