Suomen jättimäinen hävittäjähankinta nytkähtää tänään eteenpäin, kun Suomi toimittaa tarjouspyynnön viidelle hävittäjätoimittajalle Isoon-Britanniaan, Ranskaan, Ruotsiin ja Yhdysvaltoihin.

Sotilaalliset asiantuntijat tekevät valinnan, jossa painaa ennen kaikkea lentokoneen suorituskyky, mutta myös kustannusten ja ulkopolitiikan arvioidaan vaikuttavan poliittiseen päätökseen, jonka tekee lopullisesti eduskunta vuonna 2021. Arviolta 7–10 miljardin euron suuruisessa hankinnassa korvataan Suomen Ilmavoimien tällä hetkellä käytössä olevat 64 amerikkalaista Hornet-hävittäjää ensi vuosikymmenen kuluessa.

Tähän mennessä on puhuttu sitä, mihin yhteen hävittäjätyyppiin valinta osuu, mutta tänään Ylen ykkösaamussa nousi esiin myös malli, jossa hankintakokonaisuus jaettaisiin kahden eri hävittäjän kesken.

Kahden hävittäjän ajatuksen nosti esille taisteluvälineisiin erikoistunut asiantuntija Arto Pulkki keskustelussa, jossa oli mukana myös eduskunnan ulkoasianvaliokunnan varapuheenjohtaja Pertti Salolainen (kok.).

Kisassa on mukana viisi monitoimihävittäjää: Boeing F/A-18 Super Hornet (USA), Dassault Rafale (Ranska), Eurofighter Typhoon (Iso-Britannia), Lockheed Martin F-35 (USA) sekä Saab Gripen (Ruotsi).

Kaikissa koneissa on hyviä puolia, mutta F-35 on niin sanotuilta häiveominaisuuksiltaan Pulkin mukaan ylivoimainen, eli tutkan on vaikea havaita sitä. Siitä pitää kuitenkin maksaa.

–Jos ajatellaan Suomea, me teemme koneilla pääsääntöisesti valvonta- ja tunnistuslentoja. F-35:llä rauhanaikainen käyttö on ylivoimaisesti kalleinta näistä vaihtoehdoista. Se on sillä tavalla meille huonoin vaihtoehto. Jos ajatellaan, että syntyy sotilaallinen kriisi, siinä ehkä F-35 on ainakin nykyisessä tilanteessa selkeästi ylivertainen näihin muihin, Pulkki arvioi radiossa.

Hänen mukaansa monet maat käyttävät ”F-35:ttä erittäin kehittyneenä sensorijärjestelmänä” ja jotain toista konetyyppiä ”aselavettina”, joka siis kykenee kantamaan raskasta aseistusta. Toisaalta esimerkiksi ruotsalainen Gripen on Pulkin mukaan F-35:n tapaan teknisesti hyvin kehittynyt, vaikka se ei olekaan häivehävittäjä.

Pulkilta löytyy ratkaisu kustannuspuolen ja suorituskyvyn optimointitehtävän ratkaisemiseksi:

–Jos pelkästään suorituskykyä katsotaan ja paljonko rahaa laitetaan, meidän kannattaisi ostaa kaksi konetta.

Salolaisen mukaan tällaista ei ole pohdittu eduskunnassa, mutta kertoo jututtaneensa hankinnan tiimoilta amerikkalaista sotilasasiantuntijaa, joka oli sanonut, ettei ”panisi kaikkia munia samaan koriin”, eli tulisi ottaa huomioon myös miehittämättömät lentoaseet.

Lue myös: Suomen hävittäjähankinta: Kahden koneen mallille tyrmäys – F-35:n kustannukset auki

Jo 1990-luvun alussa Hornet-päätöstä tekemässä ollut kansanedustaja muistuttaa hankinnan poliittisesta ulottuvuudesta.

–On aivan totta, että tällä hankinnalla on myös ulko- ja turvallispoliittinen ulottuvuutensa. Kun aikanaan Suomi hankki Hornetit, sillä on ollut valtava ulko- ja turvallisuuspoliittinen merkitys. Se on lähentänyt meitä Yhdysvaltoihin ja se on lähentänyt meitä Nato-harjoituksiin. Korostan sitä, että tässä nyt ei hankita pelkästään konetta. Konehan on pelkkä lavetti, johon sitten sijoitetaan erilaiset asejärjestelmät. Se, että me olemme voineet saada Yhdysvaltain kaikkein hienoimpia asejärjestelmiä meidän Horneteihin, samoja joita Nato voi käyttää, sillä on ollut valtava merkitys, kansanedustaja Salolainen sanoo.

Puolustusministeriö informoi tarjoustilanteesta tänään iltapäivällä puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.) johdolla.