Opetus- ja kulttuuriministeriön norminpurkutalkoisiin liittyvästä kartoituksesta käy ilmi, että kulttuuri- ja viihdetapahtumia koskevaan anniskelulainsäädäntöön kaivataan muutoksia.

- Lähes kaikki tapahtumanjärjestäjät ja kunnat katsovat, että kulttuuritapahtumien kehittäminen edellyttää anniskelulainsäädännön radikaalia muuttamista liberaalimpaa alkoholipolitiikkaa edustavaan suuntaan, ministeriön työryhmän kartoituksessa todetaan.

- Osa vastaajista nostaa esiin pieniä parannuksia, joissa nykyisistä "anniskelualuekarsinoista" päästäisiin tavalla tai toisella eroon. Esimerkiksi jos myös katsomo voisi olla anniskelualuetta, tapahtumasta voisi tulla viihtyisämpi ja turvallisempi kaikille. Myös anniskelualueella olevien ruokatoimijoiden vapauttaminen anniskeluluvan haltijan alaisuudessa toimimisesta toisi joustoa isompien tapahtumien järjestämiseen ja mahdollistaisi tapahtumien ruokakulttuurin kehittämisen, raportissa kerrotaan.

- Useimmat toimijat peräänkuuluttavat kuitenkin suuria muutoksia, joissa otettaisiin huomioon suomalaisen juomakulttuurin muuttuminen: alaikäiset juovat yhä vähemmän ja aikuiset juovat sivistyneemmin, sillä tapahtumiin tullaan nauttimaan vapaa-ajasta, raportissa myös todetaan.

Työryhmän mukaan anniskelulainsäädäntöön kohdistetaan runsaasti perustavanlaatuista kritiikkiä.

Toisaalta pieni joukko kokee kuntia ja kulttuuritapahtumia kokee nykyisen anniskelulainsäädännön ongelmallisen väljäksi, työryhmä kertoo.

- Heidän mielestään alkoholi pitäisi kitkeä kokonaisuudessaan pois kulttuuritapahtumista ja ainakin sellaisista tapahtumista, joihin osallistuu lapsiperheitä. Tässä yhteydessä nousee esiin se, kuinka alkoholiin suhtaudutaan eri tavoin eri alueilla. Alkoholin sopimattomuutta kulttuuritapahtumiin korostavat erityisesti lestadiolaisalueille sijoittuvat toimijat, kun taas nykyisen alkoholilainsäädännön haittoja tuovat esiin erityisesti pääkaupunkiseudulle sijoittuvat toimijat, raportissa kerrotaan.

Anniskelun ohella alan toimijat kokevat, että tarve olisi keventää muun muassa järjestyksenvalvontaa, pelastussuunnitelman laatimista, elintarvikkeiden tilapäistä myyntiä ja melulupia, ministeriö kertoo.

- Tärkeänä erityiskysymyksenä kartoituksessa on noussut esiin talkootyön puitteiden turvaaminen. Kulttuuritapahtumien näkökulmasta on huolestuttavaa, että verolainsäädäntöä on joissakin tapauksissa tulkittu siten, että vapaaehtoistyö katsotaan veronalaiseksi toiminnaksi. Lisäksi joissakin yksittäistapauksissa talkootyöhön osallistuminen on katsottu toiminnaksi, joka estää työttömyysetuuden maksamisen, ministeriö toteaa.

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) mukaan ehdotukset katsotaan nyt läpi ja päätöksiä tehdään myöhemmin.

Kartoituksen toteutti Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore. Kartoituksen kirjoittamisesta on vastannut erikoistutkija, valtiosääntöoikeuden dosentti Pauli Rautiainen.