Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen (kok.) on yrittänyt viime aikoina keksiä, mitä muuta hän voisi urallaan tehdä kuin politiikkaa. Samaan aikaan hänellä on pohdittavanaan EU:n nopean toiminnan joukkojen ongelma.

Kataisen nimi on ollut esillä komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin seuraajapohdinnoissa. Hän itse sanoo, ettei ole tehnyt vielä päätöstä siitä, onko hän kiinnostunut Euroopan kansanpuolueen EPP-puolueen kärkiehdokkuudesta komission puheenjohtajaksi.

Junckerin komission kausi päättyy ensi vuoden lopulla, kun valitaan uusi komissio europarlamenttivaalien jälkeen. Samalla on katkolla Kataisen oma pesti.

Katainen sanoo, ettei hänen pohdinnoistaan voi tehdä sellaista johtopäätöstä, ettei hän olisi kiinnostunut kärkiehdokkuudesta.

-Se on enemmän sellainen prosessi. Nyt mietin, tekisikö mieli tehdä muutosta. Tällaista mielikuvaharjoitusta olen tässä tehnyt. Olen 47 tänä vuonna ja mietin, mitä muuta sitä voisi tehdä elämällään kuin olla politiikassa, Katainen sanoo Uudelle Suomelle Brysselissä.

Katainen aikoo tehdä päätöksen kiinnostuksesta tehtävään viimeistään syyskuussa. Hän ei halua tarkemmin kertoa, millaisia ideoita tulevaisuudesta on pyörinyt mielessä. Kotimaan politiikkaan hän ei kuitenkaan enää lähde.

-Perheen kanssa käydään keskustelua, että mitä halutaan tehdä. Ei ole yhtä ammattia, jota etsisin vaan mietin, miten elämänsä viettäisi seuraavat 5-10 vuotta.

Ongelma nopean toiminnan joukoissa

Viime aikoina on puhuttu paljon EU:n syvenevästä puolustusyhteistyöstä, jossa myös Suomi on pyrkinyt profiloitumaan. EU:lla on jo olemassa nopean toiminnan joukot, joita ei vielä kertaakaan ole käytetty. Joukoissa on valmiudessa 1500 henkeä.

-Se on iso ongelma. Nopean toiminnan joukot olisi erittäin käyttökelpoinen osa EU:n puolustusta, mutta jäsenmaat eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen siitä, miten se rahoitetaan. Olen yrittänyt omalta osaltani kannustaa jäsenmaita löytämään ratkaisun, koska jäsenmaat ovat päättäneet, että nopean toiminnan joukot tarvitaan.

-Eli poliittinen tarve on tälle. Nopean toiminnan joukkojen pitäisi mennä heti paikalle sellaisiin kriiseihin, joilla voi olla vaikutusta Eurooppaan. On ihan päivänselvää, että jos EU-tasoinen päätös tehdään, että nopean toiminnan joukot lähetetään, jokainen osallistuu maksamiseen, ei pelkästään se, joka on vahtivuorolla odottamassa, koska se voi olla hyvinkin kallis ratkaisu. Tässä on kysymys lähinnä jäsenmaiden kyvystä tehdä vastuullisia poliittisia päätöksiä.

Asia ei toistaiseksi ole Kataisen mukaan ollut esillä EU-budjettineuvotteluissa, eikä budjetista voi suoraan rahoittaa sotilasoperaatioita. Tilanne vaatisi jäsenmaiden keskinäisen sopimisen.

-Siitä on puhuttu, mutta se ei ole edennyt. Minäkin yritän painetta lisätä myös Suomen päässä, että Suomen hallitus lisäisi painetta kollegoihinsa.

Katainen ei osaa sanoa esimerkkejä siitä, mihin tilanteisiin joukkoja olisi tähän mennessä voinut lähettää.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kommentoi eurooppalaista puolustusta lyhyesti Presidentin kynästä –blogissaan maanantaina.

–Ranskan presidentti Emmanuel Macron on jo toistanut eurooppalaisen turvallisuuspoliittisen oppinsa strategisesta autonomiasta. Euroopan tasolla tämä lyhyesti kuvattuna tarkoittaisi, että Natolle ollaan solidaarisia, mutta varaudutaan hoitamaan joitain turvallisuusongelmia myös ilman Yhdysvaltoja. Omaan eurooppalaiseen puolustukseen asti oppi ei ole venynyt, hän kirjoitti.

–Miten siihen tuottaa yhteisen järjestyksen arvoja? Huonosti saa heikko äänensä kuulumaan, vaikka kuinka hyvä sanoma olisi. Siksi olisi koottava voimaa ja vahvuutta kuuluvuuden takeeksi. EU:lla on siinä paljon tehtävää, presidentti jatkoi.

Lue myös: Sauli Niinistöltä vakava kannanotto: ”Jos poikkeusten tielle lähdetään, mihin piirtyy raja?”