Suomen talous on valtiovarainministeriön valtiosihteerin Raimo Sailaksen mukaan arvioitua huonommassa tilassa. Hän uskoo, ettei talous kasva lähiaikoina ja työttömyys syvenee.

– Kasvu jää hitaammaksi kuin keväällä arvioitiin, Sailas sanoi Elinkeinoelämän keskusliiton seminaarissa tänään torstaina.

Hallitusohjelmalta on Sailaksen mukaan ”pudonnut pohja” ja sen sisältö vaatisi nyt tarkistusta.

Sailas ennustaa myös isoa muutosta suomalaisten kulutuskäyttäytymiseen vastoin valtionvarainministeriön ennustetta, jonka mukaan yksityisessä kulutuksessa tapahtuu pientä kasvua.

Suomen BKT:n kasvu on tänä vuonna pysähtynyt. Loppuvuoden näkymiä Sailas kuvaa heikoiksi.

– Suomi rakentuu sellaisen ajatuksen varaan, että taloudessa on kasvua. Näin pitkä pudotus, joka tässä on käsillä ja toteutumassa, tekee todella pahaa jälkeä, Sailas sanoo.

Ongelmia Suomessa tuottaa Sailaksen mielestä myös se, että palkat nousevat nopeammin kuin talous.

–Silloin kun raamisopimusta tehtiin tulin ehdottaneeksi, että mitä jos oltaisiin kaksi vuotta nollalinjalla palkankorotuksissa. Se ei kovin suurta kannatusta saanut, mutta nyt en ollenkaan häpeä ehdotustani, hän kertoo.

Tulossa iso muutos suomalaisten kulutukseen

Yksityinen kulutus on kasvanut jatkuvasti jo vuodesta 1996 lukuun ottamatta vuotta 2009. Sailas ei pidä kasvun jatkumista enää mahdollisena.

Valtionvarainministeriön voimassa olevan ennusteen mukaan pientä kasvua esiintyisi jatkossakin, mutta Sailas ei siihen usko. Hänen mukaansa näköpiirissä on usean vuoden mittainen jakso, jossa ostovoima supistuu.

– Olemme tottuneet, että ostovoima kasvaa automaattisesti. Näin ei enää tule tapahtumaan, Sailas sanoo.

Ostovoima ei voi hänen mukaansa kasvaa, koska kilpailukyvyn parantaminen edellyttää, ettei palkankorotuksia ole luvassa pitkään aikaan.

Lisäksi tuloverotusta kiristetään ensimmäistä kertaa pitkiin aikoihin, mikä Sailaksen mukaan syö ostovoimaa.

Kulutuksen kasvun ennusteissa pitää hänen mukaansa perustua siihen, että oletetaan säästämisasteen alenevan tai siihen, että kotitalouksien velkaantuminen lisääntyy edelleen.

– Tämä on hyvin rohkea oletus, koska säästämisaste on jo nyt hyvin matalalla tasolla, Sailas sanoo.

Sailas korostaa, että kotitalouksien velkaantuminenkin on jo historiallisesti erittäin korkealla tasolla ja maksuhäiriöiden lukumäärä on Suomessa voimakkaassa kasvussa.

– Pidän hyvin suurena todennäköisyytenä, että yksityinen kulutus supistuu, ja sillä olisi varsin merkittäviä vaikutuksia työttömyyden syvenemiseen, Sailas sanoo.

Sailas ei usko hallitusohjelmaan linjatun tavoitteen työttömyyden vähenemisestä toteutuvan.

– Ei sellaista tapahdu, että vuonna 2015 työllisyys olisi Suomessa vain 72 prosenttia, hän toteaa.

Suomen kilpailukyky ”hämmästyttävän huono”

Vienti on Sailaksen mukaan pysähtynyt paikalleen vuoden 2009 jälkeen ja jäänyt tasolle joka on ”sietämättömän matala”.

– Näköpiirissä ei ole mitään merkittävää kasvua, mikä johtuu markkinoiden huonosta imusta ja meidän omasta kilpailukyvystämme, Sailas sanoo.

Sailaksen mukaan Suomi on menettänyt markkinaosuuksiaan verrattuna muihin maihin. Suomen kilpailukyky verrattuna Saksaan tai Ruotsiin on hänen mielestään ”hämmästyttävän huono”.

Suomi on toipunut huonosti vuonna 2009 tapahtuneesta bruttokansantuotteen yli kahdeksan prosentin pudotuksesta. Sitä ei ensin huomattu, koska alku meni hyvin, mutta sen jälkeen on töksähdetty paikalleen, Sailas kertoo.

”Hallitusohjelman pohja on pudonnut”

Suomi tarvitsee Sailaksen mielestä nyt rakenneuudistusta, kuten työurien pidentämistä sekä muutosta palkkapolitiikkaan, jotta kilpailukyky saataisiin paranemaan.

Sailaksen mielestä hallitusohjelman sisältöä pitäisi voida tarkistaa, koska tilanne on muuttunut. Suomen pitäisi Sailaksen mielestä lisätä sopeutustoimia – menoja pitäisi karsia, mutta verotusta hän ei enää kiristäisi.

– Hallitusohjelman talouspoliittinen pohja on pudonnut pois. Hallitus tavoittelee keväällä ennustettua nopeampaa talouskasvua. Tulos on kuitenkin se, että talouden kasvu jää hitaammaksi kuin silloin uskallettiin arvioida, valtiosihteeri toteaa.