Hallituksen aikeet kaupan omien merkkien eli private label -tuotteiden suhteen ovat yhä mysteeri kaupan alalle, kertoo Päivittäistavarakauppa ry:n (PTY) toimitusjohtaja Kari Luoto. Luodon mukaan maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk) julkiset puheet asiasta eivät ole selventäneet tilannetta.

Ministeri Leppä kommentoi asiaa viimeksi Kauppalehden ja Uuden Suomen haastattelussa keskiviikkona. Leppä kertoi, että hallitus aikoo suitsia päivittäistavarakaupan vahvaa asemaa ruokaketjussa. Yksi tuottajien asemaa heikentävä tekijä on Lepän mukaan kaupan omat tuotemerkit. Lue tarkemmin: Ministeri Lepältä kovat ukaasit kaupalle – ”On päivänselvää, että tähän pitää saada muutos”

”Kaupan neuvotteluvoiman takia teollisuus ei voi kieltäytyä omien merkkien valmistamisesta. On päivänselvää, että tähän pitää saada muutos”, Leppä sanoi haastattelussa.

Ministeri syytti kauppaa epäreiluista käytännöistä.

”Pelin pitää olla reilua. Tilanne on nyt se, että kun bränditalo tekee tuotekehitystä ja hyvä tuote löytyy, kaupat alkavat välittömästi valmistaa samaa tuotetta private labelina panostamatta lainkaan tuotekehitykseen.”

Luodon mukaan väitteet tulisi näyttää toteen. Hän huomauttaa, että Suomessa on olemassa kauppatapalautakunta, jonka tutkittavaksi voi viedä epäterveiksi epäillyt käytännöt.

”Näitä kauppatapoja on käyty läpi ja Suomessa on todettu, että ne ovat pääsääntöisesti hyvällä tasolla, on sitten kyse normaalista hankintasopimuksesta tai private label -tuotteesta”, Luoto sanoo viitaten alan toimijoiden omiin selvityksiin.

”Tämä on täysin kansainvälinen ilmiö, ja tietyt elintarviketeollisuuden valmistajat ovat itse strategiansa kautta päätyneet siihen, että valmistavat näitä tuotteita. Kyllä tuo on varsin yksisilmäinen näkemys asiaan”, hän kommentoi ministerin näkemystä.

Luoto katsoo, että aitoa brändituotetta ei korvata noin vain.

”Aito brändituote on sellainen, joka tuo kuluttajalle lisäarvoa ja joka tuo hänelle merkitystä. Jos sillä brändituotteella ei ole selkeää lisäarvoa, silloin tällainen private label usein pärjää hyvin”, Luoto toteaa.

Keskustelun käynnisti hallitusohjelman kirjaus viljelijöiden aseman parantamisesta ruokaketjussa. ”Hillitään päivittäistavarakauppojen ylivoimaista neuvotteluasemaa lainsäädännöllisin toimin, muun muassa private label -tuotteet”, kirjaus kuuluu.

Kirjaus hämmensi kaupan alan , eikä siihen Luodon mukaan ole saatu varsinaista selvyyttä tähän mennessä. PTY:ssä uskotaan, että kirjaus lainsäädännöllisistä toimista viittaa huhtikuussa hyväksyttyyn EU-direktiiviin, joka suitsii epäterveitä kauppatapoja.

”Mutta private label -asiaa ei kukaan sen tarkemmin ole pystynyt selittämään.”

”Private labelilla on yhteiskunnassa monta roolia. Ne ovat monelle teollisuuden yrityksille tärkeitä ja ne ovat kuluttajille hyvin tärkeä edullisempi vaihtoehto. Meillä on paljon kuluttajia, jotka joutuvat aina valitsemaan sen edullisemman vaihtoehdon.”

LUE MYÖS: Keskon pääjohtaja ihmeissään Pirkka- ja Rainbow-kirjauksesta: ”Elämme kuitenkin markkinataloudessa”

Löytyykö myyntitiedoista yhteinen linja?

Ministeri Leppä toi haastattelussa esiin myös ehdotuksen kaupan asiakasdatan luovuttamisesta kolmansien osapuolien käyttöön. Tiedoista näkyisi, mitkä tuotteet kulloinkin myyvät. Näin esimerkiksi teollisuus saisi hyödyllistä tietoa tuotekehitykseen.

”Nyt tuo tieto on vain kaupalla”, Leppä sanoi.

Kari Luoto kertoo, että tämä on asia, jossa PTY on jo liikkeellä. Järjestö käynnisti maaliskuussa jäsenyrityksilleen esiselvityksen siitä, kuinka markkina- ja menekkitietoa voitaisiin jollain tavalla raportoida ja jakaa.

”Huomioiden kuitenkin se, että kilpailulainsäädäntö asettaa tälle tietyt rajat.”

Myyntitiedot olisivat tuoteryhmätasolla, ja ne voitaisiin toimittaa esimerkiksi kuukausittaisen kuluttajahintaindeksin julkaisun yhteydessä.

Luodon mukaan tiedonjako olisi tärkeää erityisesti Suomessa, jossa kauppa ja hänen mukaansa myös elintarviketeollisuus on hyvin keskittynyttä. Se tarjoaisi koko elintarvikeketjun toimijoille nykyistä paremman näkymän markkinan kehitykseen.

”Tässä uskon, että me tullaan pääsemään eteenpäin. Ja se on juuri sitä tietoa, mitä esimerkiksi elintarviketeollisuuden yritykset ovat toivoneet kuluttajakäyttäytymisen muutoksesta. Tähän olemme tarttuneet ja yritämme sen toteuttaa.”

”Haemme alan ratkaisua ja voisi sanoa, että esiselvityksestä on edetty jo käytännön keskusteluihin”, Luoto sanoo.