Suomi on ruotsalainen -sarjan tekijät yllättyivät sarjasta tulleesta rajusta palautteesta. Ärtymystä ja suoria kommentteja aiheesta kuultiin myös Kansalliskielten tukiyhdistyksen järjestämässä keskustelutilaisuudessa maanantaina.

–Meitä ei yllättänyt, että vihapalautetta tuli, mutta palautteen intensiteetti yllätti, sarjan käsikirjoittaja Marjo Vilkko sanoi.

Hän uskoo reaktioiden kertovan siitä, että kielikiista on leimahtanut uudelleen Suomessa.

Suomi on ruotsalainen -sarjassa käytiin läpi Suomen ja Ruotsin yhteistä historiaa 10 jakson verran Ylellä.

Palautteen intensiteetistä kertoo se, että huutelijat keskeyttivät Vilkon tilaisuudessa monta kertaa ja puheenvuoroja pyydettiin vilkkaasti.

–Mistä tuo kumpuaa tuo hirveä raivo ja viha? yleisössä ihmeteltiin tilaisuuden päätyttyä.

–Suomen ja Ruotsin yhteisessä historiassa on myös paljon hyvin rumia vaiheita. Miksi sarjassa ei kerrottu niistä? ihmetteli eräs paikalle tullut.

Vilkko ja ohjelman tuottaja Antti Seppänen eivät näe historiaa rumana.

–Suomea ei koskaan riistetty. Suomea verotettiin samalla tavalla kuin muitakin alueita, Seppänen sanoo.

Miksi Ruotsi herättää Suomessa niin voimakkaita tunteita?

–Se yllätti meidät sarjan tekijöinä. Sitä pitää kysyä niiltä, joille aihe on punainen vaate, Seppänen vastaa.

Juhani Lindholm yleisöstä uskoo, että ruotsin kieli herättää voimakkaita tunteita, koska aikakautemme on niin yksilöllisyyttä ja yksilönvapautta korostava ja sanaan pakko suhtaudutaan suurella tunteella.

– Koululaitoksessa hyväksytään se, että ihmisen työkalupakkiin kuuluvat lukutaito, kirjoitustaito, laskutaito ja atk-osaaminen. Kaikki se mikä menee tämän yli on vastoin yksilönvapautta, Lindholm sanoo.

–Siinä mielessä pakkoruotsi on väärin valittu sana, että emmehän me puhu myöskään pakkomatematiikasta, hän lisää.

–Kuuleppas Lönrot, me emme pääse kassalta läpi, jos emme osaa matematiikkaa, joku huutaa yleisöstä pyytämättä puheenvuoroa.

–Ruotsinkielestä tuli pakko sen hyödyttömyyden takia, hän lisää.

Huutelu aiheesta jatkuu yleisöstä.

– Väitätte, että meillä on syvä yhteinen historia Ruotsin kanssa. Ei se kovin syvä ole kun ei Ruotsissa ole pakkosuomea. Hehän pitäisivät ajatusta ihan pähkähulluna, joku kommentoi yleisöstä.

Toinen yleisöstä ihmettelee miksi viiden prosentin vähemmistön takia Suomessa opetetaan pakkoruotsia, vaikka Ruotsissa samankokoisella suomalaisvähemmistöllä ei ole samanlaista vaikutusta.

–Kukaan ei edes ajattele, että Ruotsissa olisi pakkosuomea, sitä pidettäisiin ihan hulluna, hän toteaa.

Vilkon mukaan sarja noteerattiin Suomen ja Ruotsin medioissa.

–Miksi suurimmat otsikot syntyivät vihasta? Koska Suomi on kaksikielinen maa ja koska kielikiista on leimahtanut uudelleen, Vilkko sanoo.

Kannanottaminen Suomen ja Ruotsin yhteiseen historiaan on Vilkon mukaan väistämättä poliittinen teko.

–Näkemyksillä valitaan puoli. Tämä kävi ilmeiseksi myös Suomi on ruotsalainen –sarjan saamasta palautteesta, Vilkko sanoo.

Ylivoimaisesti suurin osa negatiivisesta palautteesta sarjalle tuli suomenkielisiltä katsojilta.

– Ruotsinkieliseltä rahoittajataholta tuli ennen töiden aloittamista varoitteluja, että kannattaa vaihtaa puhelinnumero salaiseksi, Vilkko kertoo.

Työryhmässä varoittelut aiheuttivat huvittuneisuutta, mutta ei kauaa.

–Ensimmäiset nettikirjoitukset, jotka antoivat ymmärtää, että kyse on vakavasta asiasta, ilmestyivät keväällä 2012 kun sarjan ensimmäisten jaksojen tekeminen oli aloitettu, Vilkko sanoo.

Keskustelupalstoilla nähtiin kymmenien viestien mittaisia keskusteluja, miten Yle kaataa kansalaisten niskaan pakkoruotsipropagandaa.

– Vuodatuksissa toistuivat sanat sorto, törkeys, aivopesu, alistaminen ja nöyryytys, Vilkko kertoo.