Fazerin Sinisen vihapuheeseen puuttuvaa bottia syytetään sananvapauden rajoittamisesta. Tämä tulkinta ja se, kuinka paljon Suomessa vihataan vihapuheen vastustamista, yllätti Fazerin.

Pieni pala rakkautta -kampanjaa varten kehitettyä LovebotBlue’ta on syytetty muun muassa sananvapauden rajoittamisesta ja poliittisista kannanotoista. Sosiaalisessa mediassa on julistettu Fazer-boikottia ja jopa kuvattu suklaan vetämistä vessanpöntöstä alas.

Fazer Makeisten markkinointijohtaja Risto Kalsta kertoo Markkinointi&Mainonta-lehdelle , ettei reaktioiden herääminen ollut yllätys, mutta niiden sisältö oli.

”Tavoitekin oli saada reaktioita ja asia puheenaiheeksi. Reaktioiden määrä jonkin verran yllätti, ja kampanjasta tehty tulkinta. Monet kommentoijat ovat olleet sitä mieltä, että otamme poliittisesti kantaa tai sensuroimme sisältöä tai rajoitamme sananvapautta. Siitähän ei ole kysymys.”

Botin tarkoitus on niin sanottua vihapuhetta tai epäasiallista keskustelua kommentoimalla saada nettikeskustelijat miettimään keskustelun sävyä. LovebotBlue etsii vihapuhetta Twitterissä, Instagramissa, Suomi24-keskustelupalstalla ja YouTubessa. Facebookin suljetulle alustalle sillä ei ole pääsyä.

Kalsta korostaa, ettei botin tarkoitus ole ottaa kantaa sisältöön vaan keskustelun sävyyn.

"Ei ole kyse siitä, että olisimme jonkin mielipiteen puolesta tai toista vastaan, vaan haluamme, että keskustelu olisi asiallista ja rakentavaa. Tavoite ei todellakaan ollut se, minkä monet on tulkinneet. Kysymys ei ole sananvapauden rajoittamisesta tai nettisensuurista tai ihmisten valvonnasta, vaan tavoitteena on ollut hyvän tekeminen ja hyvistä tavoista muistuttaminen.”

Kalsta kertoo, että Fazer on saanut kampanjasta myös paljon positiivista palautetta.

"Tietysti aina, kun tehdään kampanja, toivotaan reaktiota. Lähtökohtaisesti markkinoinnissa totta kai toivotaan positiivista reaktiota, mutta oli odotettavissa, että joku totta kai on kriittinen ja ottaa kantaa vastaan. Debatti oli oikeastaan yksi kampanjan tavoitteistakin.”

Kalsta kertoo, ettei Fazer itse ei ole juurikaan ryhtynyt keskustelemaan sosiaalisessa mediassa yksittäisten kommentoijien kanssa.

”Olemme poistaneet joitakin epäasiallisia, yhteisösääntöjen vastaisia kommentteja medioistamme, mutta emme ole lähteneet keskustelemaan varsinaisesti yksittäisten kommentoijien kanssa. Toivoimme, että ihmiset alkaisivat keskenään keskustella siitä, onko keskustelun sävy hyvä.”

Kalsta arvelee voimakkaiden reaktioiden kertovan siitä, että verkkokulttuuri kehittyy ja vielä on paljon töitä jäljellä. Hän lisää, että muutkin ovat ottaneet kantaa samaan asiaan ja nostaa esiin Elisan ja Aseman lapset ry:n #sananvastuu-kampanjan, joka näkyi esimerkiksi perjantaina Helsingin Sanomien kannessa.

”Ehkä ihmiset eivät ajattele, että se, mitä sanoo verkossa, voi loukata tai satuttaa yhtä paljon kuin se, mitä sanotaan kasvokkain. Sehän oli oikeastaan meidän viestimme, että käyttäydyttäisiin verkossa samalla lailla kuin pöydän ääressä keskustellessa. Aika harva kai ihan sellaisia kommentteja laukoo elävässä elämässä kuin verkossa”, Kalsta sanoo.