Libyan skenaarion toisinto on lähellä Syyriassa. Eilen Iso-Britannia ja Ranska ilmoittivat löytäneensä viitteitä kemiallisten aseiden käytöstä Syyrian sisällissodassa. Myös Yhdistyneet Kansakunnat tutkivat kemiallisten aseiden käyttöä.

Ainakin toistaiseksi syylliseksi osoitetaan presidentti Bashar al-Assadin hallinnon puolesta taistelevia joukkoja. Tosin myös vastarintataistelijoiden epäillään käyttäneen samoja aseita taistelussa.

Ranska ja Britannia raportoivat löytäneensä viitteitä myrkyllisen sariinin käytöstä. Ranska on jo ilmoittanut, että se olisi valmis sotilaalliseen iskuun Syyriaan, jos tiedot hermokaasun käytöstä osoittautuvat lopullisesti pitäviksi.

Yhdysvallat ei toistaiseksi ole kommentoinut kovin voimakkaasti väitteitä kemiallisista aseista. Maltillinen lähestyminen johtunee osin siitä, että presidentti Barack Obama lupasi viime vuoden heinäkuussa USA:n puuttuvan tilanteeseen, jos Syyrian hallinto tarttuu kiellettyihin aseisiin.

Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen vieraileva tutkija Alan Salehzadeh kertoi Uudelle Suomelle tällä viikolla, että Syyrian sodan todennäköisin loppu on joko maan hajoaminen tai ulkovaltojen puuttuminen tilanteeseen.

Eilisen ilmoituksen jälkeen jälkimmäinen näyttää yhä todennäköisemmältä. Salehzadehin mukaan Syyrian tulevaisuus ei välttämättä ole kovin valoisa Assadin hallinnon kaaduttuakaan. Välimeren arabimaiden vallankumousaalto on johtanut muualla pääasiassa vanhoillisten muslimipuolueiden vallannousuun.

– En ole uskonnonvastainen, mutta uskonnollisessa valtiossa ei tule uudistuksia, Salehzadeh sanoi.

Toinen kriittinen kysymys ulkovaltojen puuttuessa Syyrian sisällissotaan olisi kemiallisten aseiden kohtalo.

Viime kesänä Uuden Suomen haastattelema maanpuolustuskorkeakoulun kapteeni Olli Teirilä piti joukkotuhoaseiden päätymistä oppositiojoukoille vaarallisena.

Assadin hallintoa vastaan taistelevat joukot ovat nippu hajanaisia ryhmittymiä ilman selvää yhteistä agendaa siitä, kuinka Assadin hallinto korvattaisiin. Käytännössä Syyria on jo jakautunut kolmeen alueeseen: Assadin hallinnon ja oppositiojoukkojen hallitsemiin alueisiin sekä idän kurdialueeseen.

– Ongelmana on se, ettei kukaan tiedä keiden käsiin aseet voivat päätyä, mikä on heidän kykynsä hallita aseita ja mitkä aikomukset aseiden suhteen on, Teirilä sanoi vajaa vuosi sitten.

Kansainvälinen yhteisö on jakautunut Syyrian tilanteessa niin, että Venäjä tukee Assadin hallintoa ja Länsi-Eurooppa sekä Yhdysvallat oppositiotaistelijoita.