Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) käy tuoreessa kolumnissaan läpi paljon keskustelua herättänyttä sitovaa 0,7:n henkilöstömitoitusta hoitoalalle.

”Sitovasta mitoituksesta on esitetty virheellistä tietoa”, ministeri sanoo.

Ensimmäiseksi hän tarttuu siihen, miksi lakiluonnoksessa puhutaan hoitajamitoituksen sijaan henkilöstömitoituksesta. Erityisesti kokoomusedustajat ovat arvostelleet sanamuotoa.

LUE MYÖS:

”Lakiluonnoksessa puhutaan hoitajamitoituksen sijaan vallitsevan lainsäädännön ja laatusuositusten tapaan henkilöstömitoituksesta. Laadukkaiden palvelujen turvaaminen edellyttää, että toimintayksikössä on riittävästi henkilöstöä, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat asiakkaiden palvelutarvetta. Tähän tarvitaan hoitajien lisäksi muitakin asiakastyötä tekeviä työntekijöitä, kuten asiakkaiden toimintakykyä ylläpitäviä geronomeja, fysio- ja toimintaterapeutteja tai kuntoutuksen ohjaajia. Siksi myös heidät voitaisiin laskea välittömän asiakastyön osalta mitoitukseen, kuten nytkin”, Kiuru selvittää.

Hän tarkentaa, että lakiluonnoksen mukaan hoiva-avustajat huomioitaisiin enää siltä osin, kun he tekevät välitöntä hoivatyötä ja laitosapulaisia ei huomioitaisi enää ollenkaan välittömän asiakastyön piiriin, toisin kuin nyt, vaan työ olisi jatkossa vain tukipalvelua.

”Tärkein muutos on se, että työntekijät voitaisiin laskea henkilöstömitoitukseen kuitenkin enää vain silloin, kun he tekevät välitöntä asiakastyötä. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi hoitajat saisivat enemmän aikaa asiakkaan kanssa tehtävään työhön, kun tukityöt pyykkäyksestä siivoamiseen eivät vie enää aikaa hoitotyöltä”, ministeri korostaa.

Kokoomuksesta on esitetty rankkaa kritiikkiä myös siitä, että henkilöstömitoitusta noudatettaisiin heti lain voimaan tullessa 1.8.2020, mutta poikkeuksin. Ehdoton takaraja koittaa vasta 1.4.2023.

”Minusta tämä on huijaamista. He ovat sanoneet, että hoitajamitoitus tulee, muutaman tunnin homma. Nyt se kirjataan tulemaan voimaan kaksi viikkoa ennen seuraavia vaaleja 2023. Käytännössä seuraava hallitus tämän joutuu hoitamaan”, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo arvosteli viime viikolla Ykkösaamussa.

LUE LISÄÄ:

Kiurun mukaan ei pidä paikkaansa, ettei mitoitus tulisi voimaan heti.

”On väitetty, että mitoitus ei tule heti voimaan, vaan vasta vuonna 2023. Tämä ei pidä paikkansa. Sitova mitoitus tulisi voimaan 1.8.2020 alkaen, jolloin henkilöstömitoitus olisi vähintään 0,7 työntekijää asiakasta kohti. Silloin henkilöstömitoitukseen laskettaisiin vain välitöntä asiakastyötä tekevät.

Jotta henkilöstötarpeen kasvuun voidaan varautua, on suunniteltu siirtymäaikaa, jotta kunnat ja palveluntuottajat voisivat saada muutokset tehtyä hallitusti”, hän sanoo.

Siirtymäaikana 0,7 mitoituksen voisi Kiurun mukaan alittaa vain, jos toimintayksikössä kyettäisiin huolehtimaan potilasturvallisuudesta ja palveluiden laadusta.

”Jokaisessa yksikössä pitäisi kuitenkin olla vähintään viisi työntekijää kymmentä asiakasta kohden. Siirtymäajalla olisi erityisen tärkeää, että valvonta toimii, ja laiminlyöneille on nollatoleranssi. Valvontaviranomaisten puuttumisen mahdolli-suudet eivät enää perustu jatkossa suosituspohjaan, vaan vallitsevaan lainsäädäntöön.”

Varsinainen hallituksen esitys mitoituksesta annetaan Kiurun mukaan eduskunnalle tämän syysistuntokauden aikana.

”Asiantuntijoiden esittämät vanhuspalvelulain muut parannusehdotukset ovat käytössä jouluun mennessä. Hallituksen esitys toisen vaiheen uudistuksista annetaan kevätistuntokaudella. Niillä on tarkoitus parantaa vanhustenpalveluita myös laajasti muutoinkin, kun vain ympärivuorokautisessa hoivassa”, hän kertoo.

LUE LISÄÄ: