Keskiajantutkija, arkeologi Ilari Aalto sanoo, että nykyisin Suomessa vietettävän joulun voi nähdä olevan yhdistelmä esikristillisiä ja kristillisiä sekä myöhemmin pakanallistuneita, mutta kristinuskosta peräisin olevia elementtejä.

”Suomesta ei ole mitään tietoa erityisestä talvipäivänseisauksen esikristillisestä juhlimisesta – joulusanaston ja perinteiden perusteella joulu on lainattu Suomeen vasta keskiajalla kristillisenä juhlana”, hän kirjoittaa Vapaavuoron blogissaan.

Tänä syksynä on käyty erityisesti keskustelua joulun kristillisyydestä tai pakanallisuudesta, kun Uskonnottomat Suomessa ry. teki kantelun koulujen joulujuhlien viettämisestä kirkoissa. Yhdistyksen puheenjohtaja Kaisa Robbins perusteli kantelua muun muassa sillä, että joulu olisi alun perin pakanallinen sydän talven juhla.

”Gregoriaanisessa kalenterissa joulu ajoittuu talvipäiväseisauksen tienoille, jolloin pohjoisella pallonpuoliskolla on vuosituhansien ajan juhlittu vuoden taitetta ja valon paluuta. Tästä perinteestä todistaa muun muassa Stonehengen ja useiden muiden neoliittisten megaliittimonumenttien suuntaaminen sekä kesä- että talvipäivänseisauksen auringonnousuihin. Joulun liittyminen juuri talvipäivänseisaukseen on kuitenkin epäsuoraa”, Aalto vastaa väitteeseen.

Lue lisää:

Hän toteaa samalla, että Suomesta ei ole mitään tietoa erityisestä talvipäivänseisauksen esikristillisestä juhlimisesta.

”Joulusanaston ja perinteiden perusteella joulu on lainattu Suomeen vasta keskiajalla kristillisenä juhlana. Joulun nykyinen nimi on kuitenkin ehdottomasti esikristillinen, eikä joulu saanut Pohjoismaissa koskaan kristillistä nimeä, kuten englannin christmas. Sana "joulu" on samaa juurta kuin "juhla", ja se on peräisin germaaniselta kielialueelta. Varhaisin todiste nimestä on 300-luvulta jaa., jolloin gootit käyttivät joulukuusta nimetä fruma jiuleis. Suomessa joulukuu oli vielä keskiajalla ja 1500-luvulla nimeltään talvikuu, ja joulun merkityksen kasvaessa nimitys vaihtui. Vielä keskiajalla suomalaisten talonpoikien tärkein vuodenvaihteen juhla oli satokauden päättänyt kekri.”

Lue myös:

Aallon mukaan onkin väärin sanoa, että joulu olisi suoranaisen pakanallinen juhla, vaikka se pitää sisällään myös esikristillisiä elementtejä.

”Suomalaista joulun juhlintaa on mahdotonta irrottaa kristillisestä kontekstista, ja on väärin sanoa, että joulu olisi suoranaisen pakanallinen juhla, vaikka se pitää sisällään myös esikristillisiä elementtejä nimeään myöten. Toisaalta monet jouluperinteet ovat helposti mukautuvia: esimerkiksi joulukuusi paratiisin puun symbolina on tuskin niin alleviivaavan kristillinen, ettei sitä voisi käyttää uuspakanallisena tai maallisena joulukoristeena. Kaikkein vanhin jouluperinne on varmasti oluenjuonti, joka on säilyttänyt asemansa, vaikka uskonnot ovat vaihtuneet. ”

Apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen päätti marraskuussa, että koulu ei voi järjestää joulujuhlaansa kirkossa. Kouvolalaista koulua koskeneen ratkaisun mukaan koulun joulujuhla on osa opetusta, ja sen järjestäminen kirkossa – tunnustuksellisessa ympäristössä – loukkaa oppilaiden uskonnonvapautta ja yhdenvertaisuutta.

Lisää aiheesta:

Lue seuraavaksi: