Politiikan tutkijan mielestä ydinvoimasta päättäviä poliitikkoja on narutettu. Ydinvoimayhtiöt ovat Säteilyturvakeskuksen avustuksella myyneet harhaanjohtavan kuvan päästöttömyydestä tai ainakin vähäpäästöisyydestä.

-Ydinvoimayhtiöt käyttävät tupakkateollisuudesta tuttua toimintamallia. Kielteisille väitteille löytyy aina selitys, ongelmia vähätellään ja kritisoijat leimataan. Ydinsektorin osalta meidät on suometettu, sanoo ympäristö- ja energiapolitiikan tutkija Mika Flöjt Lapin yliopiston alaisesta tutkimusyksiköstä. Yksikkö toimii toimii Arktisen keskuksen yhteydessä.

Väitteen päästöttömyydestä ovat Flöjtin mukaan ajaneet läpi ydinvoimayhtiöt, Säteilyturvakeskus sekä työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehet, ja väite on uskottu kritiikittä.

-Meillä ihmetellään meininkiä Amerikassa, mutta siellä sentään presidentti Barack Obama moitti viranomaisten läheistä suhdetta öljyteollisuuteen. Meillä ei vastaavaa ydinsektorin sidosta kyetä näkemään.

Haudatuksi aiheeksi Flöjt nostaa radioaktiiviset aineet, nuklidit, joita hänen mukaansa pääsee ilmaan ja veteen ydinvoimatuotannon kaikissa vaiheissa.

Tutkija pohjaa väitteensä Kansainvälisen atomienergiajärjestön projektijohtajan Ahmed Irej Jalalin esitykseen, jossa luetteloidaan lukuisia ydinsektorin päästämiä nuklideja. Päästövaikutuksiin Jalal kirjaa muun muassa tritiumin ja krypton-85:n, joiden puoliintumisaika on yli kymmenen vuotta. Samalla listalla on myös radiohiili-14, jonka puoliintumisaika on yli 5700 vuotta.

Myös STUKin omissa julkaisuissa on luettelo nuklideista, joita tulee ympäristöön Loviisasta ja Olkiluodosta.

Säteilyturvakeskus: Pienet päästöt

Säteilyturvakeskus tyrmää Flöjtin väitteet.

-Ei todellakaan voida osoittaa, että ympäristöön pääsisi merkittäviä pitoisuuksia. Omassa asuinympäristössään suomalainen saa tunnissa samansuuruisen säteilyannoksen kuin lähiasukas ydinvoimalaitoksesta vuodessa, sanoo STUKin toimistopäällikkö Olli Vilkamo.

-Flöjt puhuu vastoin todellisuutta siinäkin, että tietoa pimitetään, mutta ihmisillä on tietysti päähänpinttymiä. Päästöjä ja ympäristön tilaa mitataan sadoissa pisteissä voimaloiden lähistöllä, ja kokonaisuudessaan valvonta kattaa koko maan. Kaikki raportit julkaistaan säännöllisesti.

Vilkamo kiistää niin ikään väitteen, että STUK on haluton yksilöimään nuklideja. Tietoja löytyy raporteista, ja niistä ollaan valmiita puhumaan.

Toimistopäällikkö muistuttaa, että nuklideja pääsee pieniä määriä ympäristöön lähinnä voimaloiden vuosihuolloissa. Itämerestä ja muusta ympäristöstä on mitattavissa jäämiä, mutta ne ovat valtaosin peräisin ydinkokeista ja Tshernobylin onnettomuudesta - siis muualta kuin voimaloista.

Lauhdevedet rehevöittävät

Flöjt ja Vilkamo ovat edes hieman samaa mieltä voimaloiden rehevöittävästä vaikutuksesta. Lauhdevedet lisännevät jossain määrin rehevöitymistä myös Perämerellä, jos Fennovoiman ydinvoimala lopulta nousee Simoon tai Pyhäjoelle.

-Flöjt on väärällä alalla. Hän on kriittinen, mutta esiintyminen Arktisen keskuksen nimissä on jossain määrin ikävää. Flöjt on poliittinen tutkija eikä koulutukseltaan lähelläkään luonnontieteilijää, Vilkamo arvostelee.

Flöjt ihmettelee arvostelua.

-Elämässä olisi selvinnyt helpommalla, jos tutkisin vaikkapa tuulivoiman ympäristövaikutuksia. Miksi kummassa politiikan tutkija ei saisi tutkia poliittisia päätöksiä?