Uudenmaan vasemmistoliiton puheenjohtaja Antero Eerola jatkaa Suomen suunnitteleman hävittäjähankinnan arvostelua. Hän pitää ”mielenkiintoisena”, että 64 koneen vaatimusta on julkisuudessa perusteltu turvallisuustilanteen muutoksella.

Esimerkiksi Suomen Hornet-hävittäjien korvaajaehdokkaat kilpailuttavan HX-hankkeen ohjelmajohtaja, kenraalimajuri Lauri Puranen on sanonut, että turvallisuusympäristössä tapahtunut muutos puhuu pikemminkin koneiden määrän lisäämisen kuin vähentämisen puolesta.

”Turvallisuusympäristömme on muuttunut haasteellisemmaksi sitten vuoden 1992 Hornet-hankintapäätöksen ja tilanne Euroopassa on kireämpi. Turvallisuustilanteen muutos ei tue hävittäjämäärän vähentämistä, vaan jopa päinvastoin. Vaikka HX-hankinnalla on turvallisuuspolitiikan suhdanteita pidempiä vaikutuksia eikä puolustuksen suunnittelu voi perustua suhdanteisiin, on hävittäjähankinnalla valtava merkitys uskottavan puolustuskyvyn luomisessa”, hän perustelee HX-hankkeen sivuilla.

Lue tarkemmin: Kenraali Puranen: Tämän takia Suomi tarvitsee juuri 64 hävittäjää

Myös vuoden 2017 puolustusselonteossa todetaan, että ”Suomen sotilaallinen toimintaympäristö on muuttunut. Sotilaallinen toiminta ja sotilaalliset jännitteet Itämeren alueella ovat lisääntyneet. Sotilaallisten kriisien ennakkovaroitusaika on lyhentynyt ja kynnys voimankäyttöön on alentunut”.

”Miten on mahdollista, että pääesikunnassa perustellaan kahdella eri turvallisuusympäristöllä täsmälleen yhtä suurta konemäärää?”

Antero Eerola myöntää, että kun Hornet-hankintoja tehtiin 1990-luvun alussa, turvallisuustilanne oli kiistatta toinen. Hän huomauttaa kuitenkin, että jo tuolloin päädyttiin 64 hävittäjään.

”Miten on mahdollista, että pääesikunnassa perustellaan kahdella eri turvallisuusympäristöllä täsmälleen yhtä suurta konemäärää? Vielä kylmän sodan vuosina Suomi tuli toimeen kahdella hävittäjälaivueella, vaikka Suomi oli kooltaan tiettävästi yhtä suuri kuin nyt”, Eerola kommentoi Puheenvuoron blogissaan .

Kyse ei Eerolan ole siitä, etteivät hävittäjähankintojen arvostelijat tietäisi, mihin perustuu vaatimus 64 koneesta.

”Asiaa seuraavat ymmärtävät, että kenraalit perustelevat määrää niin sanotulla ilmavoimien taistelutavalla. Yksinkertaistettuna: sen mukaan Suomi jakautuu pohjoiseen ja eteläiseen ilmapuolustusalueeseen, kumpikin pituudeltaan 500 kilometriä. Sotatilanteessa ilmavoimat menisivät taisteluun neljän koneen parvissa, joista kaksi toimisi pohjoisessa ja kaksi etelässä. Lisäksi neljä parvea olisi joko matkalla taisteluun tai sieltä pois. Neljä parvea olisi tankkauksessa ja asetäydennyksessä. Lisäksi ainakin neljäsosa on jatkuvasti huollossa ja siksi maassa. Kun nämä ynnää yhteen, saadaan summaksi 64.”

Eerola moittii tätä ajatusmallia teoreettiseksi.

”Oletus on paitsi teoreettinen, myös tarkoitettu sellaiseen maailmaan, jota ei kukaan järjissään oleva ihminen voi haluta. Se tarkoittaisi tilannetta, jossa Suomen ilmatilassa (ja samalla maaperällä) käytäisiin täysimittaista sotaa. Käsillä olisi eurooppalainen suursota, jonka osapuolilla on ydinaseita. Sellaisessa voi tuskin olla voittajia.”

Eerola linjaa, että tulevilla hävittäjillä pitää olla sama tehtävä kuin Horneteilla: että niitä ei ikinä käytetä ns. tositoimissa.

”Samalla on selvä, että Suomi tarvitsee suorituskyvyn oman ilmatilansa ja alueensa koskemattomuuden valvomiseen ja suojaamiseen. Itsenäisellä maalla pitää olla itsenäinen ja uskottava puolustus. Koska Suomi ei ole Natossa eikä menossa sinne, pitää uskottavuutta olla omasta takaa. Puolustuksen on oltava niin vahva, että Suomen valtioalue pysyy kaikkien sitä koskevien sotilaallisten spekulaatioiden ulkopuolella. Mutta se ei voi tarkoittaa sitä, että kenraalit saavat tuosta vaan kaiken rahan, jota he pyytävät”, hän kommentoi.

”Turvallisuuspoliittinen tilanne on nyt jopa 1990-luvun alkua kireämpi”

Hävittäjien määrä nousi keskusteluun aikaisemmin tässä kuussa, kun taloustieteen professori Roope Uusitalo kysyi, tarvitseeko Suomi juuri 64 hävittäjää ja millä perustein. Suomi on korvaamassa nykyisiä Hornet-hävittäjiään 7–10 miljardin euron HX-hankkeella. Ilmavoimien mukaan uusia koneita tarvitaan 64, kuten Hornetejakin on. Samaa mieltä ovat useimmat eduskuntapuolueet, mutta Vasemmistoliitto on kyseenalaistanut vaaditun määrän useaan otteeseen.

Lue myös: Suomen hävittäjähankinta: ”Entä jos ostettaisiin vain 47? Tämä ei ollut vitsi”

Eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsen Timo Heinonen (kok) linjasi omassa Puheenvuoron blogissaan muutama päivä sitten, että nykyinen 64 hävittäjän määrä on itseasiassa käytännössä kutakuinkin minimi koko maan puolustamiseksi.

”Järjestelmä perustuu tiettyyn määrään parvia ja siihen, että osa koneista on kaikissa tilanteissa poissa ilmasta. Vain ilmassa olevat koneet kuitenkin lopulta tuovat torjunta- ja iskuvoimaa. Turvallisuuspoliittinen tilanne on nyt jopa 1990-luvun alkua kireämpi. Tämä osaltaan puoltaisi nykyistä korkeampaakin hävittäjämäärää. On toki totta sekin, että tulevat hävittäjät ovat nykyisiä tehokkaampia, mutta niin ovat myös mahdollisen vihollisenkin koneet. Ja vielä kolmanneksi olemme sotilasliittoon kuulumaton maa, eli pahimmallakin hetkellä me kannamme itse lopullisen vastuumme maamme turvallisuudesta”, hän perustelee.

Roope Uusitalon esittämä hävittäjien määrän pudottaminen 47 koneeseen tarkoittaisi Heinosen mukaan sitä, että Suomessa luovuttaisiin koko maan puolustamisesta.

”Toisaalta säästökään ei olisi suoraan suhteessa konemäärän laskuun. Hinta muodostuu toki määrästäkin, mutta myös kokonaisuudesta itse koneiden ympärillä. Tämä osaltaan on myös poistanut spekuloinnit siitä, josko hankkisimmekin esimerkiksi kahta eri hävittäjää. Tehokkuuden näkökulmasta sitä voisi toki perustellakin, mutta ei missään tapauksessa taloudellisuudella.”

Suomen hallitus tekee hävittäjäkoneen valintapäätöksen vuonna 2021 puolustusvoimien esityksen pohjalta.

Lue lisää aiheesta:

Hallituksen riveistä sivallus hävittäjäkauppaa arvostelleelle Li Anderssonille: ”Tässä on se suurin harha”

Vääntö Suomen hävittäjähankinnoista jatkuu – ”Ei tarvitse olla kummoisella järjellä varustettu, kun ymmärtää kenen etua se edistää”

Li Anderssonilta suorat sanat kuumentuneesta hävittäjäkeskustelusta: ”Mikä länsimainen demokratia Suomi muka on”

Jussi Niinistö: Hävittäjien määrällä ja tyypillä spekulointi turhaa – voi vaarantaa koko prosessin

Puolustusministeri Niinistöltä tylytys VU:ssa: ”Professori tekee itsestään pellen” hävittäjäväitteellä