Riippumaton ekonomisti Roger Wessman sanoo hallituksen kehysriihipäätösten “sementoivan” julkisen sektorin paisumista.

-Keskustelussa lapsilisien leikkauksista helposti jää hämärään se, että näillä linjauksilla julkisen sektori osuus taloudesta on pysyvästi jäämässä suuremmaksi kun mitä se oli ennen viime vuosien talouskriisejä, Wessman kirjoittaa blogissaan.

Hän huomauttaa, että julkiset menot ovat tavanomaiseen tapaan talouden taantumassa kasvaneet suhteessa bruttokansantuotteeseen. Verojen haukkaama pala bruttokansantuotteesta on myös kasvanut kun hallitus on pyrkinyt veronkorotuksilla saamaan alijäämän kuriin.

-Kehysriihen yhteydessä ilmoitetut veronkorotukset vielä nostavat veroastetta noin puolella prosenttiyksiköllä bkt:sta. Toki nyt menojen leikkauksilla pyritään myös laskemaan valtiontalouden menoja seuraavan neljän vuoden aikana summalla joka on myös noin puoli prosenttia bkt:sta. Lopputulemana on vääjäämättä veroaste joka on vielä nykyistä korkeampi, jos tätä linjaa jatketaan kunnes julkinen talous on saavuttanut tasapainon ja menot ja tulot kohtaavat toisiaan.

Wessmanin mukaan voidaan toki myös sanoa, että veronalennuksille syntyisi tilaa, kun talouden elpyminen alentaa julkisten menojen bkt-suhdetta.

-En kuitenkaan ymmärrä miksi veroja on korotettu, jos tämä olisi tavoitteena. Tilapäisissä kiristystoimissa taantuman aikana ei ole mitään järkeä. Ne entisestään syventävät taantumaa ja hidastavat toipumista, eivätkä ratkaise rakenteellisia ongelmia. Tilapäisratkaisut helposti jäävät pysyviksi: kun talous elpyy syntynyttä jakovaraa käytetäänkin menojen lisäykseen, hän kommentoi.

Uuden Suomen päätoimittaja Markku Huusko arvosteli Puheenvuoron blogissaan tänään hallituksen päätöstä lapsilisien leikkaamisesta “typerääkin typerämmäksi”.

- Lapsilisähölmöilyllä sinetöidään tilaisuuksissaan vasemmistolaislauluja jostain syystä yhä laulavan SDP:n kurjaakin kurjempi lähtöasetelma tulevissa eduskuntavaaleissa, hän ennakoi.