Vuonna 2016 euroalue on hajonnut. Tätä mieltä on 59 prosenttia Bloombergin kyselyyn vastanneista eurooppalaisista sijoittajista ja pankkiireista. Joka kymmenes sijoittaja uskoo, että ensimmäinen euromaa irtoaa rahaliitosta jo kuluvan vuoden aikana.

Bloombergin kysely ajoittui Davosin talousfoorumin alle. Uutistoimiston haastattelema John Lipsky uskoo myös, että kansainvälinen valuuttarahasto IMF voi joutua tukemaan jotain Euroopan huojuvista talouksista. Lipsky on IMF:n varajohtaja.

- Koskaan ei saa sanoa ei koskaan. Jos tarve tulee, seisomme eurooppalaisten kumppaneidemme rinnalla ja tuemme heitä, Lipsky sanoo Bloombergille.

Tukeminen tarkoittaa käytännössä valuuttalainaa kansallisen talouden pitämiseksi pystyssä. IMF osallistuu euromaiden lainatalkoisiin jo nyt yhdessä Euroopan väliaikaisen vakausrahaston kanssa tukemalla Kreikkaa ja Irlantia.

- Sijoittajat voivat yllättyä iloisesti. Uskon, että euroalueella on poliittista tahtoa taloudellista voimaa pitää euromaat yhdessä, Lipsky sanoi.

Poliittinen tahto on kuitenkin alkanut jo rakoilla euromaista suurimmassa Saksassa, jossa liittokansleri Angela Merkel ja Saksan pankin toimitusjohtaja Josef Ackermann ovat kinastelleet julkisuudessa siitä, kenen pitäisi osallistua euroalueen vakauttamistoimiin ja kenen kukkarosta rahat pitäisi ottaa.

Merkel ehdotti muutama viikko sitten, että Euroopan alueella toimivilta pankeilta pitäisi periä pääomasta kertavero, joka siirrettäisiin vakausrahastolle. Näin vuonna 2013 aloittava pysyvä euroalueen vakausrahasto saisi noin 50 miljardin euron pesämunan.

Samaan aikaan Euroopan hyvin pärjäävät taloudet, joiden joukkoon Suomikin kuuluu, ovat olleet haluttomia lisäämään takuitaan vakausrahastossa. Tämä on nostanut närää Ackermannin ja Merkelin välille.

Ratkaisuna näyttäisi olevan vakausrahaston sääntöjen muuttaminen siten, että 440 miljardia euroa riittäisi paremmin. Tällä hetkellä vakausrahasto on voinut käyttää vain noin 300 miljardia euroa euromaiden talouksien rahoittamiseen, jotta rahaston oma luottoluokitus ei vaarantuisi.

Suomi on jo hyväksynyt eduskunnassa sen, että valtio tuplaa pottinsa vakausrahastossa nykyisestä 8 miljardista 16 miljardiin.

Euroopan talouskomissaari Olli Rehn on vihjannut Wall Steet Journalissa, että Espanjan kriisipankit eivät välttämättä läpäise kriisitestiä enää uudestaan. Espanjan pankkeja vaivaa nyt pääomapula, joka on johtanut epätasapainoiseen luotonottoon.