Tuore Ulkopoliittisen insitituutin Venäjä-raportti toteaa, että Venäjä voisi helposti alkaa painostaa Suomea uudelleen turvapaikanhakijoilla, kuten se teki viime talvena.

– Uhkana on, että turvapaikanhakijoita alkaa ilmestyä rajalle uudestaan kevättalvella 2016 solmitun puolen vuoden sopimuksen päättymisen jälkeen, tai että turvapaikanhakijat suuntaavat jatkossa Pietarista helpommin saavutettaville eteläisemmille rajanylityspaikoille, jotka eivät ole keväällä 2016 solmitun sopimuksen piirissä. Venäjä on näillä ”aktiivisilla toimillaan” luonut tilanteen, jossa se voi halutessaan painostaa Suomea ja ehdollistamaan sitä toimimaan itselleen mieluisalla tavalla, raportissa sanotaan.

Suomi ja Venäjä kertoivat 22. maaliskuuta tekevänsä puoli vuotta (180 vuorokautta) voimassa olevan rajasopimuksen. Tuo sopimus siis umpeutuu tänä syksynä.

Eräs raporttia varten haastateltu taho kuvaa tilannetta näin:

– Paine Venäjältä Suomea kohtaan voidaan luoda aivan nätisti ja kaikkien kansainvälisten sopimusten puitteissa toimien. Olisi aivan naiivia ajatella, että näin helposti toimivaa keinoa ei voitaisi käyttää toisen maan painostamiseen tai sen resurssien sitomiseen. Totta kai sitä voidaan. […] Rajalla pelataan Venäjän intresseillä ja painetta säädellään niiden mukaan. Venäjän intresseissä on EU:n rivien hajottaminen, Fennovoima-projektin toteutuminen ja eritoten Suomen Nato-jäsenyyden estäminen. Vain mielikuvitus on rajana sille, mitä voisi tapahtua, jos tilanne huononee.

Raportin mukaan viime talven tapahtumaketju, jossa Venältä alkoi yhtäkkiä tulla turvapaikanhakijoita Suomen rajan yli, on esimerkki Venäjän ”täyden skaalan toimista”. Venäjän lähestymistapaa Itämeren alueen turvallisuuteen voidaan selittää täyden skaalan konfliktin avulla, raportissa todetaan. Tällä tarkoitetaan sitä, että Venäjän toimintaa konflikteissa ja erityisesti Krimillä on kuvattu asymmetriseksi, epälineaariseksi ja hybridiksi.

Lue lisää: Vladimir Putin turvapaikanhakijoista: ”Niinistö soitti ongelmasta ja pyysi toimenpiteitä – olemme tehneet sen”

Lue myös: Suomi teki 2 erillistä sopimusta Venäjän kanssa

Raportin mukaan Venäjä on viime vuosina kohdistanut Suomeen ”suoria ja epäsuorempia uhittelevia toimia kuten alueloukkauksia ja yllätysharjoituksia lähialueilla”.

– Lisäksi käytössä on epämääräisempiä toimia: venäläiset tahot ovat esimerkiksi tehneet lukuisia maakauppoja, joiden avulla omistukseen on hankittu maaalueita Suomen kansallisen turvallisuuden kannalta tärkeiden sotilas- tai infrastruktuurikohteiden välittömästä lähimaastosta eri puolilta maata, kuten Turun ja Naantalin satamiin johtavien syvävesiväylien varrelta, raportissa todetaan.

– Kriittisten infrastruktuuri- ja sotilaskohteiden lähellä hämäräperäisten venäläistahojen tekemät maahankinnat eivät välttämättä tarkoita tällä hetkellä suoraa uhkaa Suomelle, mutta ne luovat pohjaa mahdollisen tulevan tarpeen varalle, selvityksessä arvioidaan maakauppoja.

Lue lisää: Satelliittikuva: Venäläisyhtiöllä ”hämmentävää” kalustoa Turun saaristossa

Raportin mukaan Venäjän naapurimaiden on varauduttava itseensä kohdistuviin venäläisiin sotilasoperaatioihin puolustuspolitiikkaansa panostamalla.

– Suomen kohdalla ja Itämeren alueella todennäköisempi riski on toistaiseksi tahattomien yhteentörmäyksien sekä tahallisten provokaatioiden mahdollisuus. Etenkin yhteentörmäykset ovat vakava riski, koska Venäjän sotilaskoneet lentävät Itämeren yllä usein tahallisesti pimeänä eli transponderit pois päältä kytkettyinä tai kokonaan ilman transpondereita. Kun yleinen turvallisuustilanne on heikentynyt ja jännitteet kasvaneet, yhteentörmäykset tai provokaatiot saattaisivat johtaa tilanteen nopeaan ja hallitsemattomaan eskalaatioon, selvityksessä sanotaan.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tekikin hiljattain transponderialoitteen, johon Venäjä ilmoitti suostuvansa. Tästä on puolestaan seurannut keskustelua siitä, käyttääkö Venäjä Suomen aloitetta hyväkseen turvallisuuspoliittisesti.

Lue lisää: Vladimir Putinin vastaus: ”Suostumme Suomen tasavallan presidentin ehdotukseen heti”

Keskustelua on herännyt myös siitä, missä määrin Suomen tulisi ylläpitää vuoropuhelua Venäjän kanssa.

– Suorien ja toistuvien kahdenvälisten keskusteluyhteyksien ylläpito ja kehittäminen sekä valtiojohtoon että alemmilla tasoilla ovat hyödyllisiä. --- Kahdenvälisten keskusteluyhteyksien ylläpitämisen tulee jatkossakin tapahtua ennalta EU-kumppanien kanssa koordinoiden. Omin päin Venäjän kanssa harjoitettu kahdenvälinen politiikka ilman eurooppalaista ankkuria asettaisi Suomen riskialttiiseen asemaan, arvioi Ulkopoliittinen instituutti.

Lue myös: Sauli Niinistö nousi yllättäen esiin yleisöstä: ”Haluan tehdä tämän selväksi” Venäjä-keskusteluista

Raportin ovat kirjoittaneet Toivo Martikainen, Katri Pynnöniemi ja Sinikukka Saari sekä UPI:n työryhmä.