Suomen koululaisten menestyksen hiipuminen Pisa-tutkimuksessa puhuttaa edelleen. Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) näkemys siitä, että opetusmenetelmiä pitäisi uudistaa, ei saa laajaa kannatusta.

-Jos opetusmenetelmät olisivat ratkaisu Pisa-tulosten romahtamiseen, opettajat olisivat toimineet ajat sitten. Sitä en kiellä, etteikö opetusmenetelmiä voisi kehittää, mutta tulosten romahtamisen syyt ovat syvemmällä kuin luokkahuoneiden sisällä tapahtuvassa toiminnassa, vuoden luokanopettajaksi tänä vuonna valittu Kai-Ari Lundell kommentoi Puheenvuoron blogissaan.

Lundellin mukaan paniikkiratkaisuihin ei ole syytä.

-Pääministeri Katainen, kuuntele asiantuntijoita. Paniikkiratkaisuja ei saa tehdä, koska Suomi on edelleen Euroopan maiden Pisa-ykkönen, kun kolmen tutkitun oppimisen osa-alueen pisteet lasketaan yhteen. Jos uusia opetusmenetelmiä aletaan kehittää, sekin maksaa. Opettajien lisäkoulutus maksaa. Ei opetusmenetelmiä voida uudistaa Opetushallituksen paimenkirjeillä.

"Kuri ja järjestys"

Perussuomalaisten kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkala on samoilla linjoilla. Hän haluaa ennen johtopäätösten tekemistä selvittää perin pohjin, miksi Pisa-tulokset ovat heikentyneet.

- Selvitystyötä tekemään pitäisi palkata tahot, jotka eivät ole jäävejä eli heidän ei tule olla samoja henkilöitä, jotka ovat esimerkiksi opetushallituksessa olleet ohjaamassa koululaivaamme nykyiseen suuntaan, Saarakkala sanoo omassa Puheenvuoron blogissaan.

Hän haluaa hakea ”rohkeita ratkaisuja”.

-Itse en usko, että peruskoulumme olisi muuttunut jotenkin jälkeenjääneeksi. Päinvastoin, koulujen suurin ongelma lienee rauhattomuus ja häiriökäyttäytyminen, ja ne ovat monen kokeneen opettajan mukaan lisääntyneet selkeästi viimeisen noin 15 vuoden aikana, jolloin olen itse ollut peruskoulusta pois. Ensisijainen lääke tämän kielteisen kehityskulun taittamiseen opettajankoulutuksen muuttamisen tai opetusmenetelmien päivittämisen sijaan lienee kuri ja järjestys.

Saarakkala haluaa palauttaa käyttäytymisen arvioinnin peruskoulun päätöstodistukseen.

-Kerrankin olisi tarjolla edes yksi keino, joka ei maksa mitään. Vai eikö opettajiin luoteta eli pelätäänkö käyttäytymisen arvoinnin olevan yhteismitatonta ja kertovan jostakin muusta kuin oppilaasta?

Lue täältä, miten lastenpsykiatrit kommentoivat asiaa Uudelle Suomelle.