Kriisinhallintatehtävistä palaaville suomalaisille rauhanturvaajille aiotaan luoda vertaistukijärjestelmä.

Rauhanturvaajaliitto sai tammikuun lopussa Raha-automaatiyhdistyksen rahoituksen, jonka avulla tarkoitus on kouluttaa entisiä rauhanturvaajia vetämään vertaistukiryhmiä eri puolilla Suomea.

- Meillä on nyt mahdollisuus palkata vetäjä projektiin, joka alkaa viimeistään huhtikuun alussa, Suomen rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja Paavo Kiljunen sanoo.

Tarkoitus on tarjota tukea Suomeen palaaville rauhanturvaajille ja ohjata psyykkistä hoitoa mahdollisesti tarvitsevat ammattilaisen puheille.

Kiljusen mukaan vertaistukijärjestelmän perustana on liiton ylläpitämä rauhanturvaajille ja sotaveteraaneille tarkoitettu palveleva puhelin. Ympäri vuoden vastaava numero on ollut kotiin palanneiden rauhanturvaajien käytettävissä muutaman vuoden.

Siihen vastaavat koulutuksen saaneet entiset rauhanturvaajat.

- He ymmärtävät näitä asioita taustansa vuoksi. He kuuntelevat ja tarvittaessa ohjaavat soittajan oikealle luukulle hakemaan apua, Kiljunen sanoo.

Ylen MOT-ohjelma kertoi maanantaina, että kotiin palaavien rauhanturvaajien jälkihoito on Suomessa retuperällä. Kiljunen ihmettelee, miksi Rauhanturvaajaliiton vertaistukea tarjoava puhelinpalvelu oli unohdettu ohjelmassa.

- Jostain syystä ohjelmasta oli jätetty pois, että Rauhanturvaajaliitto pitää Puolustusvoimien tuella palvelevaa puhelinta, Kiljunen sanoo.

Kiljusen mukaan ohjelman kuva ongelmista oli ”kärjistetty”.

- Perusongelma on se, ettei kukaan tiedä, kuinka monella on jonkinlaisia oireita, jos asianomaiset itse eivät hakeudu hoitoon, Kiljunen sanoo.

Kiljusen mukaan puhelinpalveluun tulee hieman yli sata puhelua vuodessa. Joukossa on rauhanturvaajien lisäksi sotaveteraaneja. Vuosittain noin 10-20 soittajaa on puhelimen toiminta-aikana ohjattu terveydenhoidon ammattilaisten puheille psyykkisten ongelmien vuoksi.

Puhelinpalvelu tai kesksuteluryhmät voivat tuntua köykäisiltä keinolta traumojen hoidossa, mutta kuitenkin juuri vertaistukea ja matalan kynnyksen hoitoa pidetään tärkeinä psyykkisten ongelmien hoidossa.

Ylen haastattelemien rauhanturvaajien mukaan monella on palatessaan vakavia psyykkisiä oireita, mutta puolustusvoimat hylkää kotiintulijan lähestulkoon paluulennon jälkeen.

Puolustusvoimien mukaan ongelmat pyritään havaitsemaa kotiutustarkastuksessa ja palautetilaisuudessa muutaman kuukauden kuluttua.

- Sellainen vanhojen aikojen maalailu ei pidä missään nimessä paikkaansa, että sanotaan lentokentällä näkemiin ja se on siinä, Kiljunen sanoo.

Pitkän ajan seuranta puuttuu

Vaikka tilanne ei Kiljusen mukaan ole niin huono kuin ohjelmassa väitettiin, hänen mielestään ongelmana on tunnistaa ne, jotka apua tarvitsevat.

Kiljusen mukaan ohjelmassakin mainittu seuranta, jonka voisi toteuttaa esimerkiksi nettikyselynä vuoden tai parin kuluttua kotimaahan palaamisesta, olisi tarpeen. Nettikyselyn vastausten perusteella henkilö voitaisiin ohjata tarvittaessa hoitoon.

- Pidemmän ajan seuranta meiltä puuttuu, ja se voisi edistää asiaa. Asiantuntijoiden mukaan oireet eivät ehkä näykään kovin lyhyen ajan jälkeen, Kiljunen sanoo.

Tällä hetkellä palaavat rauhanturvaajille järestetään kotiutustilaisuus Porin prikaatissa. Paikalla on Rauhanturvaajaliiton ja Puolustusvoimien henkilöitä ja mahdollisuus avautua.

- Mutta jotenkin avautuminen tuntuu olevan suomalaisille ja etenkin miehille vaikeaa. Siihen ehkä liittyy leimautumisen pelkoa. Joku saattaa myös pelätä, ettei pääse toista kertaa reissulle, Kiljunen sanoo.

Liiton puhelinpalveluun voi soittaa anonyymisti koska tahansa. Kiljusen mukaan vaikutaa siltä, että usein pelkkä mahdollisuus puhua riittää hoidoksi.

Myös mahdollisuus päästä psykologin vastaanotolle, jos rauhanturvaaja itse niin haluaa, voisi olla Kiljusen mukaan hyvä vaihtoehto. Ongelma on kuitenkin se, että apua tarvitsevat eivät välttämättä halua kertoa ongelmistaan.

- Kun on oppinut ruokakaupassa käymään ja hoitamaan kotimaan juttuja, pääosa asettuu normaalisti elämään. Mutta kun kyse on nuorista ihmisistä, yksikin tämän takia totaalisesti väärille jäljille mennyt on liikaa, joten kyllä huolta pitää kantaa, Kiljunen sanoo.