Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartianen neuvoo Suomea ottamaan mallia Ruotsista, jossa työikäinen väestö kasvaa. Vartiaisen kommentti on osa parhaillaan vilkkaana käyvää keskustelua työikäisen väestön supistumisesta Suomessa.

Vartiainen on jakanut Twitterissä Ruotsin tilastokeskuksen ennustetta, joka kuvaa työikäisen väestön kasvua vuoteen 2070 asti.

”Tätä ennustetta kannattaa katsoa. Ruotsin työikäinen väestö kasvaa hamaan tulevaisuuteen. Ei vähiten siksi, että maahanmuuttoon on suhtauduttu sallivasti. Maa, johon investoidaan, joka ratkoo ongelmiaan, maa, jolla on tulevaisuus. Maa, johon saa aina tulla, jos on työpaikka”, hän kommentoi.

Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Suomessa työikäinen väestö sen sijaan vähenee ensin 132 000 henkilöllä vuosina 2041–2050 ja sitten 163 000 henkilöllä vuosina 2051–2060. Vuoden 2060 lopussa työikäistä väestöä olisi jo yli 400 000 henkilöä vähemmän kuin nykyisin.

Samassa yhteydessä Suomessa on noussut esiin ongelma työ- ja oleskelulupien käsittelyssä. Esimerkiksi ulkomaisille it-ammattilaisille ja muille erityisalojen osaajille tarkoitetuttujen erityisasiantuntijoiden oleskelulupien käsittelyaika on tänä vuonna revennyt Maahanmuuttovirastossa (Migri) keskimäärin 52 päivään ensimmäisten lupien kohdalla. Viime vuonna käsittelyaika oli vain puolet tästä.

LUE MYÖS:

Elinkeinoelämän keskusliitto linjasi perjantaina, että maahanmuuttoviraston tulisi ratkaista niin sanotulla fast track -menetelmällä työlupahakemukset, joilla Suomeen ollaan tulossa sellaisiin töihin, joista maksettava palkka on vähintään 4 000 euroa kuukaudessa.

”Tällaiset hakemukset on ratkaistava enintään viikossa. Jos tähän ei pystytä, lupa katsotaan myönnetyksi. Näillä osaajilla on kysyntää muuallakin eivätkä he odota pitkään työlupakäsittelyn rattaiden pyörimistä, EK:n johtaja Ilkka Oksala kommentoi.

”Ajatus siitä, että osaajat olisivat houkuteltavissa Suomeen puhtaalla luonnolla on todellisuudelle vieras”

Rekrytointipalveluja tarjoavan Baronan toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen ihmettelee, että ratkaisuna työntekijöiden houkuttelemiseksi on saatettu tarjota Suomi- tai jopa maakuntabrändien markkinointia ulkomailla, jotta osaajat ymmärtäisivät hakeutua ”Pohjolan perukoille”.

”Ajatus siitä, että osaajat olisivat ensisijaisesti houkuteltavissa Suomeen puhtaalla luonnolla tai turvallisella ja vakaalla yhteiskunnalla, on rekrytoinnin todellisuudelle vieras ja markkinoinnin perusperiaatteiden vastainen”, hän kommentoi blogissaan.

Osaajia tulee Vanhala-Harmasen mukaan houkutella Suomeen työpaikkatarjonta edellä.

”Kansainväliset rekrytointiponnistukset tulee kohdentaa kulloinkin haettavan ammattiryhmän kannalta relevantteihin lähtömaihin ja tehokkaisiin hakukanaviin painottuen.”

Julkisen sektorin ponnistelujen tulisi hänen mukaansa keskittyä siihen, että kun oikea Suomeen muuttava osaaja on tunnistettu ja rekrytoivan yrityksen taholta hyväksytty, hänen ja hänen perheensä tänne asettuminen sujuisi mahdollisimman nopeasti ja mutkattomasti ilman kohtuuttoman pitkä jonotusaikoja ja turhaa lupabyrokratiaa.

”Tämän lisäksi sekä tulijoiden että heidän perheenjäsentensä perehdytys-, koulutus- ja jatkokoulutusmahdollisuuksia kehittämällä varmistettaisiin, että kukin osaaja pääsee mahdollisimman pian täydellä teholla osaamistaan vastaavan työn ääreen ja integroituisi pysyvästi tähän yhteiskuntaan.”

Hän kertoo, että kun Baronan kautta palkattiin filippiiniläisiä sairaanhoitajia HUSin leikkaussaleihin ja vuodeosastoille vuonna 2010, yhteistyötä tehtiin Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa tutkintojen täydentämiseksi vastaamaan suomalaista sairaanhoitajan tutkintoa.

”Tähän harjoitukseen kului alle vuosi ja sairaanhoitajat täydensivät tutkintoaan työnsä ohessa. Tiedän, että koulutuspuolen toimijoilla on tahtoa ja taitoa ottaa vahva uudistajan ja kehittäjän rooli kansainvälisen työvoiman ja työperäisen maahanmuuton hyödyntämisessä, jos tälle annetaan vain mahdollisuus.”

Työministeri Timo Harakka (sd) myöntää ongelman.

”Meidän pitäisi selkeämmin kertoa se, että kuka tahansa on tervetullut Suomeen tekemään työtä. On ihan sietämätöntä, että jopa erityisasiantuntijat joutuvat odottamaan työlupaa jopa yli vuoden. Hallitusohjelmassa on luvattu, että saisimme tavoiteajan kuukauteen, mutta se on erittäin vaikea saavuttaa”, hän totesi Ylen Ykkösaamussa lauantaina.

LUE LISÄÄ: