Lausuntokierroksella olevaa uutta eläinsuojelulakia vaaditaan palautettavaksi valmisteluun. Eläinsuojelujärjestöt järjestivät asian vuoksi lauantaina mielenosoituksen.

–Uudesta eläinsuojelulaista on jäämässä pois lähes kaikki keskeisimmät ja tärkeimmät uudistukset, järjestöt kritisoivat yhteisessä julkilausumassaan.

Eläinasiajärjestöjen mukaan laki sallisi kohtuuttomissa määrin erilaisia kipua ja epämukavuutta aiheuttavia käytäntöjä.

–Eläinten pitkäaikaisen paikalleen kytkemisen kieltäminen, jatkuvan vedensaannin takaaminen eläimille niiden pysyvissä pitopaikoissa, koirien ja kissojen tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin säätäminen pakollisiksi ja turkistarhauksen kieltäminen ovat keskeisiä asioita, jotka lakiin täytyy ehdottomasti saada, järjestöt vaativat.

Hallituspuolue kokoomuksen kansanedustaja ja eduskunnan eläinsuojeluryhmän jäsen Sari Sarkomaa kuvailee lakiesitystä pettymykseksi. Hän vaatii, että lakiluonnokseen jääneet kipupisteet on korjattava ennen kun laki tuodaan eduskunnan käsittelyyn.

Sarkomaan mukaan esimerkiksi parsinavetoista ja porsimishäkeistä tulisi luopua siirtymäkauden jälkeen.

–Uudistettavan eläinsuojelulain ensisijaisena tavoitteena on eläinten hyvinvoinnin edistäminen. Se edellyttää eläinten mahdollisuutta olennaisten käyttäytymistarpeiden tyydyttämiseen sekä eläinsuojeluvalvonnan tehostamista. Niin ikään eläinten jatkuva vedensaanti pysyvissä pitopaikoissa on turvattava, ja kivunlievitystä on vaadittava kaikissa tuskallisissa toimenpiteissä. Eläinsuojeluvalvontaviranomaisten pätevyys on määritettävä laissa, sillä maakunta viranomaisena ei riitä turvaamaan eläinsuojeluvalvonnan toteutumista, hän listaa lakiluonnoksen puutteita.

Sarkomaan mukaan lakiluonnoksessa on myös merkittäviä ja välttämättömiä edistysaskelia. Esimerkiksi eläimen tainnuttaminen ennen teurastusta vaaditaan jatkossa poikkeuksetta. Lisäksi piikki- ja sähköpannat kielletään.

Kokoomusopiskelijat puolestaan listasi lauantaina viisi vaatimusta lakiesitykseen. Ne ovat pakollinen lemmikkieläinten sirutus kaikissa EU-maissa, lajityypillisen käyttäytymisen mahdollistaminen, tehokkaampi lainvalvonta ja kovemmat rangaistukset eläinsuojelurikkomuksista, jatkuvan juomaveden varmistaminen ja itseisarvon antaminen eläimille.

Kokoomusopiskelijoiden mukaan maatilojen taloudelliset intressit on lakiesityksessä asetettu eläinten hyvinvoinnin edelle.

”Heikentää suomalaisen ruuantuotannon mainetta”

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari puolestaan nostaa esiin ruuantuotannon.

–Kuluttajat ovat koko ajan kiinnostuneempia ruoan eettisyydestä ja eläinten hyvinvoinnista. Se, että lainsäädäntömme on uudistuksen jälkeenkin pahasti naapurimaita jäljessä, heikentää suomalaisen ruuantuotannon mainetta. On surullista, jos hallitus saa huonolla lailla eettiset kuluttajat suosimaan ulkomaista eläintuotantoa. Tämä ei ole tuottajien eikä eläinten etu, hän kommentoi.

Karin mukaan edistyksellinen eläinsuojelulaki olisi palvelus myös suomalaiselle ruuantuotannolle.

–Useat kilpailijamaat ovat kieltäneet uusien parsinavettojen rakentamisen, ja niissä vanhanaikaisia navettoja muutetaan pihatoiksi. Samoin monessa tuottajamaassa on kielletty porsitushäkit. Uudistuva eläinsuojelulaki ei puutu näistä kumpaankaan. Hallituksen esityksessä lehmiä voi jatkossakin pitää parsinavetoissa ja emakkosikoja porsimishäkeissä, joissa ei pääse liikkumaan, ja jotka tutkitusti aiheuttavat emakoille stressiä. Sikojen tiineyshäkeistä luopumiseen on asetettu käsittämättömän pitkä 15 vuoden siirtymäaika, hän luettelee.

–Se, ettei eläimille tarjota edelleenkään kunnollista mahdollisuutta liikkua, eikä edes oikeutta jatkuvaan vedensaantiin, vaikka useat eläinten hyvinvoinnin asiantuntijat ovat sitä vaatineet, kertoo karua tarinaa tuotantoeläimiin kohdistuvista asenteista. Myös eläinten kivunlievitys kivuliaissa toimenpiteissä jää lausuntokierrokselle lähteneessä esityksessä epäselväksi, Kari jatkaa.

Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä vastaa lakiesityksen arvostelijoille suorin sanoin. Hän korostaa, että lausunnoilla oleva luonnos ei ole sama asia, kuin lopulta annettu hallituksen esitys tai säädetty laki.

–Lausuntokierroksen aikana on tarpeen kerätä erilaisilta intressiryhmiltä palautetta ja tarkastella tämän jälkeen, millä tavoin luonnosta tulisi muuttaa ennen varsinaisen hallituksen esityksen antamista. Yleensä muutoksia myös tehdään. Onkin kohtuutonta, että etenkin vihreät yrittävät jo tässä vaiheessa kaataa laskiämpäriä täydellä tarmollaan hallituksen niskaan, Kärnä kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan .

Kärnän mukaan keskustelussa ei huomioida, että laki sisältää merkittäviä parannuksia eläinten hyvinvointi- ja jalostusvaatimuksiin.

–Esimerkiksi kivunlievitys tulee pakolliseksi kivuliaissa toimenpiteissä, sonnien kytkettynä pitäminen kielletään ja sikojen tiineytyshäkkikielto toteutetaan. Samoin kielletään sellaisten jalostusyhdistelmien käyttäminen, jotka todennäköisesti periyttäisivät jälkeläisilleen merkittävää hyvinvointihaittaa aiheuttavia ominaisuuksia tai sairauksia. Myös rituaaliteurastuksille tulee selkeä kielto, hän luettelee.

Kärnän mukaan Suomi on julkisuudessa esitetyistä väitteistä poiketen eläinten hyvinvoinnin mallimaa. Eläinten hyvinvoinnin korkeaa tasoa Suomessa osoittaa hänen mukaansa se, että siat saavat pitää saparonsa ja kanat nokkansa.

–Tuotantoeläinten hyvinvointiin liittyvät parannukset maksaa aina suomalainen talonpoika. Moni maksaa niitä mielellään vapaaehtoisesti ja esimerkiksi paljon julkisessa keskustelussa olleet parsinavetat ovat maastamme häviävä navettamuoto pihattojen ja robottinavettojen korvatessa ne. Tämä kaikki aivan tuottajien omasta vapaasta tahdosta, hän huomauttaa.

–Ehkäpä suurin ongelma on kuitenkin se, että samaan aikaan kun meillä vaaditaan tuottajilta valtavia investointeja, kulutetaan maassamme päivittäin tonneittain ruokaa, jonka tuottaminen Suomessa olisi laitonta. Samaan aikaan sitten kuitenkin ihmetellään ja valitellaan, että suomalainen ruoka ei kykene kilpailemaan hinnalla ulkomaisen ruoan kanssa. Kuinka se kykenisi, kun hinta on yleensä suoraan verrannollinen tuotantoeläinten hyvinvoinnin kanssa, Kärnä jatkaa.

Emma Kari muistuttaa, että ihmiset ovat koko ajan kiinnostuneempia ruuan eettisyydestä ja he haluavat, että eläimiä kohdellaan hyvin.

–Kasvisruokabuumi kertoo tästä paljon. Eettisyys ja edelläkävijyys olisivat suomalaiselle eläintuotannolle kilpailuetu. Tämä laki ei sitä edistä. Suomen tavoitteena pitäisi olla, että eläinsuojelulakimme on maailman paras, jotta kuluttajat voivat olla varmoja siitä, että täällä tuotantoeläimet voivat paremmin kuin missään muualla. Tämä laki ei sitä takaa, hän sanoo.

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan uuden eläinsuojelulain lausuntoaikaa on helmikuun loppuun asti.