Laajan tutkimuksen mukaan Suomen pienissä ja keskisuurissa yrityksissä henkilöstöjohtamisen strategisuus puuttuu kokonaan tai on alkeellisella tasolla. Henkilöstöjohtamista kehittämällä yritykset voisivat kasvattaa tulostaan ja tuottavuuttaan merkittävästi, selviää Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) ja Vaasan yliopiston tutkimuksesta.

Tutkimuksessa selvitettiin henkilöstöjohtamisen tilaa, tarvetta ja tuloksellisuutta pk-yrityksissä ympäri Suomea. Tutkimukseen osallistui eri toimialoilta yli 100 yritystä, jotka työllistävät vähintään 30 ja enintään 300 työntekijää. Yritysten työntekijöille lähetettiin henkilöstöjohtamista käsittelevä kyselylomake, johon vastauksia kertyi noin 4500 kappaletta. Lisäksi kaikista yrityksistä haastateltiin toimitusjohtaja, 1–2 esimiestehtävissä olevaa sekä työntekijöiden luottamushenkilö.

Tulosten perusteella henkilöstöjohtamisen merkitystä yrityksen menestyksen tekijänä ei ole riittävästi tunnistettu.

–Tulosten perusteella henkilöstöjohtamisen strategisuus joko puuttuu kokonaan tai se on alkeellisella, kehittymässä olevalla tasolla. Yrityksen strateginen johtaminen ja ajattelu sekä henkilöstöjohtaminen eivät juurikaan kohdanneet näissä yrityksissä, kertoo tutkija Riitta Forsten-Astikainen LUT:sta tiedotteessa.

Tutkimuksen mukaan yritysten ylin johto ei välttämättä tiedä, mikä on yrityksen henkilöstöjohtamisen tavoite. Sitä ei usein nähdä tasavertaisena esimerkiksi taloushallinnon ja markkinoinnin rinnalla. Lisäksi harvalla yrityksellä on käytössä henkilöstöasioiden hallintaan tarkoitettuja ohjelmistoja. Työntekijöiden sitouttaminen jää puolitiehen, sillä rekrytointi-, perehdytys- ja palkitsemiskäytäntöjä ei ole osattu määritellä.

–HR nähdään enemmänkin hallinnollisena toimintona kuin liiketoimintaan ja strategiaan kytkeytyvänä kilpailutekijänä. Henkilöstöjohtamisella voitaisiin paljon määrätietoisemmin tukea liiketoimintaa.

Henkilöstöjohtamisen puutteet heijastuvat tutkijoiden mukaan nopeasti työntekijöiden työhyvinvointiin. Jos esimiesasemassa olevilla henkilöillä ei ole aikaa alaistensa johtamiseen, kohtaamiset jäävät vähäisiksi. Tämä asettaa haasteita paitsi alaisten työhyvinvoinnille myös esimiesten jaksamiselle.

–Esimiestyötäkin pitää yrityksissä johtaa. Hämmästyttävän useissa yrityksissä resurssit tähän ovat niukat tai olemattomat eikä esimiestyötä tekevillä välttämättä ole riittävää koulutusta henkilöstöasioiden hoitoon. Tämä voi aiheuttaa esimiehille riittämättömyyden tunnetta ja uupumusta, mikä heikentää koko työyhteisön hyvinvointia.

Hyvällä henkilöstöjohtamisella on suora yhteys työn laatuun. Tulosten perusteella esimiestyön laatu vaihtelee runsaasti, jopa saman yrityksen sisällä.

–Laatua voidaan katsoa kolmesta näkökulmasta: mitkä ovat ylimmän johdon tavoitteet ja tuki esimiestyölle, millainen on esimiesten oma motivaatio lähijohtamiseen ja työntekijän näkökulmasta tärkeää on, miten esimiesten rooli on määritelty yrityksessä –­ näistä syntyy laatuajattelu esimiestyössä.

Tutkijat antoivat yrityksille toimenpidesuosituksia henkilöstöjohtamisen kehittämiseksi.

Pääosin Tekesin rahoittama tutkimus käynnistyi tammikuussa 2015 ja päättyy kuluvan vuoden huhtikuun lopussa.

Lue myös:

Työelämäguru järkyttyi tutkimusten ”suruviestistä” – ”Uupumusta ja äärimmäistä turhautumista”

Outo ”maan tapa” Suomessa: 17 500 kassaa haluaisi lisätunteja – työnantaja maksaa osa-aikaisista enemmän

Vaatimus työajoista hallitukselle: ”Työpaikalla olon sijasta tulee painottaa työn tuloksia”

Toimitusjohtaja TE:ssä: ”Ihmisillä, joita täytyy paljon pomottaa, ei ole kovin pitkään paikkaa työmarkkinoilla”

SAK ihmettelee uutta trendiä työpaikoilla: ”Kehitys on päinvastaista kuin suomalaiset yritykset tarvitsisivat”