Työeläkevarojen riittävyys koronaviruksen aiheuttamassa talouskriisissä nousi esiin Suomessa tällä viikolla, kun Suomen hallitus hyväksyi työmarkkinajärjestöjen ehdotuksen eläkemaksujen tilapäisestä alentamisesta.

Yksityisen sektorin työnantajan työeläkemaksua alennetaan tilapäisesti 2,6 prosenttiyksikköä. Tämä tarkoittaa tilapäistä poikkeamista maksumuutosten 50/50-säännöstä. Tilapäinen alennus toteutetaan mahdollisimman nopeasti, kuitenkin viimeistään 1.6. ja se olisi voimassa vuoden loppuun saakka.

Yksityisen sektorin työnantajille tämä tarkoittaisi 910 miljoonan euron kevennystä maksuihin. Maksun alentamiseen käytetään työeläkejärjestelmän EMU-puskuria, jonka suuruus on tällä hetkellä noin 7 miljardia euroa. Puskuria kartutetaan uudestaan korottamalla työnantajan maksua tilapäisesti vuosina 2022¬ – 2025 siten, että tilapäisen alennuksen vaikutus korvataan kokonaan.

Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto vakuuttaa, hyvä lähtötilanne antaa Suomessa joustovaraa eikä työeläkkeiden maksaminen ole uhattuna.

”Eläkkeensaaja on toimeentulon jatkuvuutta ajatellen hyvässä suojassa. Työeläkkeiden maksaminen ei ole nyt uhattuna. Kriisin alkaessa työeläkevakuuttajat ovat hyvässä kunnossa aikaisemman varautumisen ja puskureiden takia. Riskienhallinnan ansiosta nyt ei ole akuuttia hätää”, hän kirjoittaa tuoreessa kolumnissaan.

Lue seuraavaksi:

Kautto korostaa kuitenkin, että työeläkelaitoksissa on huolehdittava likviditeetistä. Maksutulon muutokset ja vakavaraisuutta uhkaavat vaikutukset on hänen mukaansa hallittava tavalla tai toisella.

”Muutokset maksutulossa ja sijoituspuolella ovat todellisia ja tuntuvat jo tällä hetkellä. Ne vaativat myös valpasta seurantaa ja varautumista pahempaan.

Koronakriisi ei näytä olevan poistumassa nopeasti. Mutta epäilemättä se jossain vaiheessa päättyy ja paluu arkeen voi parempien uutisten jälkeen olla nopeaa. Sitä odotellessa meillä on kaikki edellytykset pitää eläkejärjestelmä pystyssä ja luoda osaltamme vakautta vaikeina aikoina”, Kautto kommentoi.

Eläkelaitokset ovat sijoittaneet merkittävän osan varoistaan maailman osakemarkkinoille. Nyt kurssien laskiessa niille tulee laskennallisia tappioita. Kautto uskoo, että eläkelaitokset ovat varmasti tasapainottaneet salkkuaan ja muuttaneet sijoitustensa riskitasoa.

”Pörssikurssien alamäen vaikutus työeläkevaroihin ja yhtiöiden vakavaraisuuteen ei ole siten niin suoraviivainen kuin kurssilaskusta voisi päätellä. Selvää kuitenkin on, että vakavaraisuudet ovat heikentyneet, vaikka kriittisiä rajoja ei vielä kolkutella.

Lue myös:

Toisaalta tällaisessa tilanteessa myös muissa omaisuuslajeissa voi tapahtua muutoksia. Kiinteistöjen tuotot eivät ole ehkä yhtä hyviä, kun yrityksille tulee vaikeuksia selvitä vuokrakuluistaan. Työeläkeyhtiöiltä saatetaan myös kysyä aikaisempaa enemmän ns. takaisinlainauksia, joka vaikuttaa niiden sijoituksiin, tuottoihin ja kassanhallintaan. Tätä kokonaisuutta ne ovat tottuneet hoitamaan”, hän sanoo.

Samalla Kautto kuitenkin varoittaa, että koronakriisi seurauksineen voi iskeä työeläkejärjestelmään sekä sijoitustuottojen että maksutulon kautta.

”Lamavuosiin ja finanssikriisiin verrattuna riskinä on kaksoisuhka. Sen voimakkuutta ei vielä tiedetä.”

Eläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto sanoo, että eläkevakuuttajien lähtötilanne on hyvä puskureiden ansiosta. Hän vakuutti Veronmaksajen Keskusliiton Vero 2020 -seminaarissa, että eläkejärjestelmä kestää koronashokin.

”Mutta sen täytyy myös sopeutua. On selvää, että jos tulee suuria taloudellisia ongelmia, niin jonakin päivänä meillä on vähemmän ihmisiä töissä. Ja jos yhä useampi on työttömänä tai talous kasvaa hitaammin, niin saamme samalla vähemmän palkkojen nousua. Suomalainen tapa on, että järjestelmää pyritään sopeuttamaan ennemmin tai myöhemmin, mutta eläkelupauksesta pidetään kiinni”, Murto kommentoi.