Poliisijohtaja Robin Lardot kertoi Ylen Ykkösaamulle uuden keinon puuttua järjestäytyneeseen rikollisuuteen: järjestöjen hakiessa tukia pitäisi tietää hakijan kytköksistä järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

Aiemmin useat tiedotusvälineet, Uusi Suomi mukaan lukien, uutisoivat Lardotin ehdottaneen myös rikollisten sosiaalietuuksien ottamista pois. Tästä ei kuitenkaan Lardotin mukaan ole kyse, vaikka tällainen tulkinta onkin hänen puheistaan tehty.

Sosiaalietuuksien eväämiseen ehti jo ottaa kantaa muun muassa keskustan kansanedustaja Annika Saarikko. Saarikko kertoi hätkähtäneensä ajatusta lapsilisien poistamisesta rikollisilta perheiltä.

Viranomaisyhteistyötä järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa Lardotin mukaan tarvitaan. Sen pitäisi olla nykyistä tiiviimpää.

– Hallintoviranomaiset käsittelevät erilaisia lupa-avustuksia, niin tulisiko heidän tietää hakijan järjestäytyneen rikollisuuden kytköksistä? Meillä on hyviä tuloksia harmaan talouden torjunnasta, missä tiedon vaihto toimii hyvin, hän kertoo Ykkösaamulle.

Hänen mielestään, jos henkilö on tuomittu järjestäytyneestä rikollisuudessa ja tiedetään, että hän jatkaa toimintaansa, pitäisi se pystyä huomioimaan päätöksenteossa.

– Puhutaan yhteiskunnan varojen väärinkäytöksestä. Sitä täytyy pitää silmällä, ettei haeta väärillä perusteilla varoja ja käytetä niitä rikollisen toiminnan tukemiseen.

Rikosseuraamusviraston erikoistutkija Henrik Linderborg pitää tietojen vaihtoa tärkeänä, mutta on huolissaan seurauksista.

– Sosiaalisten etujen leikkaamisessa on koettu ongelmalliseksi, että rikokseen syyllistyneellä ei ole juurikaan mahdollisuutta integroitua yhteiskuntaan ja tämä kohdistuisi todennäköisesti myös muihin kuin rikoksen tekijään itseensä.

Lardot korostaa, ettei kyse ole yksittäisen ihmisen, vaan järjestöjen avustusten hakemisesta.

– Ei ole tarkoitettukaan, että sosiaalipoliittisia tukia lopetettaisi, vaan kyse on erityyppisistä avustuksista mitä järjestöt hakevat, että myöntäjällä olisi riittävästi tietoa hakijasta.