Oppositiopuolue kokoomus ja pääministeripuolue sdp kävivät eduskunnassa keskiviikkona kiivasta väittelyä hallituksen budjetin ja kokoomuksen vaihtoehtobudjetin vaikutuksista Suomen työllisyyteen ja ihmisten hyvinvointiin. Myös kokoomuksen esitys ansiosidonnaisen eläkekertymän lopetuksesta puhutti.

Pääministeri Antti Rinne (sd) syytti kokoomuksen vaihtoehdon pitävän sisällään ”järkyttävän määrän eriarvoisuuden lisääntymistä suomalaiseen yhteiskuntaan”.

”Kun pelkästään katsoo kaikkien teidän toimenpiteidenne yhteistä vaikutusta, se tarkoittaa sitä, että aivan alimmat tulodesiilit tulevat menettämään toimeentulostaan satoja euroja. Samaan aikaan ylimmät tulodesiilit voittavat lähes 1 000 euroa vuodessa”, Rinne sanoi.

Pääministeriä tuki kansanedustaja Jukka Gustafsson (sd), joka luetteli, että kokoomuksen listalla ovat ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastus, ansiosidonnaisen omavastuupäivän palautus, työttömyysputken poisto, toimeentulotuen asumismenon omavastuun palautus sekä asumistuen jäädytys.

”Nämä merkitsevät yhdessä, hyvät kansalaiset, että kokoomus leikkaa 600 miljoonaa euroa toimeentulosta, asumistuesta, työttömyysturvasta. Kaikkein pienituloisimmat suomalaiset menettävät merkittävästi ostovoimaansa”, Gustafsson ryöpytti.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ei hyväksynyt syytöksiä. Hänen mukaansa Rinne ei ollut tutustunut kokoomuksen vaihtoehtobudjettiin, koska unohti sen työllisyysvaikutukset. Kokoomuksen mukaan eduskunnan tietopalvelun laskelmista selviää, että kokoomuksen mallissa tuloerot pienenevät yhtä paljon kuin hallituksella, kun huomioidaan työllisyysvaikutukset.

Eduskunnan tietopalvelun laskelmasta selviää, että siinä missä hallituksen budjetin arvioidaan alentavan työllisyyttä 5000 hengellä, nostaisi kokoomuksen malli työllisten määrää 26 000 hengellä. Kokoomuksen mukaan ero on vielä merkittävämpi, kun huomioidaan ministeriöiden ja muiden asiantuntijoiden arvioimat työllisyyskeinot, joita kokoomus ajaa.

”Eduskunnan tietopalvelu on tänään kertonut meille käytyään läpi kokoomuksen vaihtoehdon, että pienituloisten määrä ei kasva kokoomuksen esityksen myötä. Ei kasva, Gini-kerroin pysyy samana, vaikutukset ovat siis samoja kuin teidän hallituksen esityksessä”, Orpo vastasi arvosteluun.

LUE MYÖS:

Orpo korosti, että 60 000 uutta työllistä tarkoittaa ”60 000 ihmistä, jotka pääsevät työttömyydestä töihin”.

”Se on merkittävä ero teidän miinus 5 000:een”, Orpo sanoi.

Häntä tuki kansanedustaja Ben Zyskowicz, joka ilmoitti, ettei ole koskaan kuullut hallituksen budjetin vähentävän työllisyyttä.

Eduskunnan tietopalvelun arvio hallituksen budjetin negatiivisesta työllisyysvaikutuksesta perustuu ainakin siihen, että hallitus nostaa perusturvan kuten peruspäivärahan määrää 20 eurolla kuussa. Tämän arvioidaan vähentävän työllistymisen kannusteita, mihin väitteeseen hallitus ei usko.

”Jos te todella kuvittelette, että 20 euron parannus kuukaudessa perusturvaan, 20 euron parannus peruspäivärahaan tai perustoimeentuloturvaan, olisi se syy, joka estää työllistymistä, niin te puhutte vastoin tietämäänne asiaa. Todellisuudessa se 20 euroa merkitsee hyvin pientä parannusta näille ihmisille, mutta se merkitsee parannusta näille ihmisille”, Rinne sanoi.

LUE MYÖS:

Mitä kokoomus ajaa?

Kokoomus puolestaan uskoo vahvasti kepin voimaan, ja ajaisi näin ollen työttömiä töihin etuuksien alennuksilla.

Vaihtoehtobudjetin mukaan kokoomus peruisi työttömyysturvan 20 euron korotuksen, koska se ”heikentäisi kannusteita ottaa työtä vastaan”. Lisäksi puolue porrastaisi ansiosidonnaista työttömyysturvaa niin, että turva olisi työttömyyden alussa nykyistä parempi, mutta laskisi nykyistä alhaisemmalle tasolle työttömyyden pitkittyessä. Myös toimeentulotukeen puolue palauttaisi pienen omavastuuosuuden.

Kokoomuksen logiikka on, että ihmisten työllistyminen parantaa heidän asemaansa ja korjaa etuuksien leikkauksen haittoja.

Sosiaaliturvan leikkausten vastapainona kokoomus esittää palkansaajille huomattavasti hallitusta keveämpää verotusta. Kokoomus lisäisi hallituksen budjettiinsa kirjaaman 200 miljoonan euron ansiotuloveron kevennyksen päälle 800 miljoonan euron lisäkevennystä, joka kohdistettaisiin kaikille palkansaajille ja eläkeläisille. Puolue siis keventäisi palkkaverotusta peräti miljardilla eurolla.

Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk) kuvasi kokoomuksen miljardikevennystä ”vastuuttomaksi” hyvinvointivaltion rahoittamisen kannalta.

LUE MYÖS:

Kokoomus lopettaisi ansiosidonnaisen verokertymän - vaikutus 500 miljoonaa euroa?

Veroaleaan kokoomus rahoittaisi isoilta osin eläkeveivauksella, johon pääministeri Rinne eduskunnassa tarttui. Puolue lopettaisi eläkkeen kertymisen ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta, minkä se laskee tuovan julkiseen talouteen peräti 500 miljoonaa euroa lisärahaa.

”Edustaja Orpo, teidän esitykseenne sisältyy työeläkejärjestelmästä rahojen leikkaamista 500 miljoonaa euroa, ansioturvaosion poistamista eläkekertymän puolelta. Te haluatte leikata työeläkkeellä olevien ihmisten toimeentulosta tulevaisuudessa. Sen takia te siirrätte 500 miljoonaa euroa pois. Jos teidän ehdotuksenne toteutuisi saman tien, se tarkoittaisi sitä, että valtion budjettiin tulisi eläkejärjestelmän puitteista 500 miljoonaa euroa suoraa rahaa. Se teidän budjettinne on täysin hötön puolella tästä näkökulmasta”, Rinne tyrmäsi kokoomuksen ehdotuksen.

Ansiosidonnaista saavalle kertyy nykyisin eläkettä työttömyysajalta, mutta huomattavasti pienempää työmarkkinatukea saavalle taas ei, kokoomus perustelee esitystään vaihtoehtobudjetissaan. Kun jatkossa miltään työttömyysajalta ei enää kertyisi eläkettä, ei Työllisyysrahastosta tarvitsisi siirtää rahaa eläkejärjestelmään. Tämän siirron suuruus on kokoomuksen mukaan vaihdellut työllisyystilanteen mukaan vajaan 600 miljoonan ja reilun 800 miljoonan euron välillä vuodessa. Kokoomuksen mukaan muutos ei vaikuttaisi nykyisiin eläkkeisiin.

”Me tuomme tällä esityksellämme kaikki työttömät samalle viivalle, niin että eläkettä ei tästä eteenpäin kerry, jos on ansiosidonnaisella, ja sillä pystytään erottamaan 500 miljoonaa euroa tärkeisiin kohteisiin, kuten esimerkiksi siihen, että voimme keventää kaikkien työn verotusta, koska työ on se, mistä kaikki hyvinvointi lähtee liikkeelle”, Orpo perusteli.

Puhemies Matti Vanhanen ilmoitti tässä vaiheessa, että on aika siirtyä ”tästä kaksintaistelusta eteenpäin”.

Valtiovarainministeri Lintilä viittasi eläkekertymään myöhemmin keskustelussa. Häntä häiritsi ”jaksotuksen ongelma näissä tuloissa”.

”Me puhumme ensi vuoden budjetista. Jos ajatellaan esimerkiksi, että kokoomus oli laittanut 500 miljoonaa eläkekertymän lopettamiseen, niin eihän se tule ensi vuonna. Sehän tulee kymmenien vuosien päästä”, Lintilä sanoi.

LUE MYÖS: