Europarlamentin neuvottelijana toimiva Petri Sarvamaa (kok) arvioi, että EU-budjetin oikeusvaltiomekanismi on lässähtänyt. Myös perussuomalainen puolue arvostelee pääministeri Antti Rinnettä (sd) asian hoitamisesta.

Oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen on yksi Suomen keskeisistä EU-puheenjohtajakauden tavoitteita.

Rinne kertoi eilen maanantaina tilanteesta ennen tapaamistaan Unkarin pääministerin Viktor Orbánin kanssa. Muun muassa juuri Unkaria on kritisoitu oikeusvaltioperiaatteiden rikkomisesta.

LUE LISÄÄ:

Rinteen mukaan mikään maa ei vastusta uutta budjettimekanismia, mutta julkisuudessa olleiden tietojen perusteella on epäselvää, miten uusi malli muuttaisi nykytilannetta.

Esimerkiksi Helsingin Sanomat uutisoi, että Suomen ajama edistysaskel on karsittu versio aiemmin puhutusta. Rinne selvensi lehden mukaan maanantaina, että EU:n oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen ja EU-rahoituksen kytkemiseen on tulossa malli, joka rankaisee EU-maita mahdollisista tukirahojen väärinkäytöksistä ja korruptiosta, mutta ei sen laajemmin puutu oikeusvaltioperiaatteiden rikkomiseen.

Rinne kuvasi mallia askeleeksi oikeaan suuntaan, vaikka kyse on eräänlaisesta kevytversiosta.

”Tämä malli, joka toteutuessaan johtaa siihen, että EU:llä on väärinkäytöstilanteissa selkeästi uusi keino tilanteen korjaamiseen. Jos jäsenmaa haluaa riitauttaa komission päätöksen rangaistustoimista, alkaa avoin oikeudellinen prosessi. Se on tässä uusi elementti”, Rinne sanoi Helsingin Sanomien mukaan.

Tiedotteessa Rinne totesi tähdentäneensä Orbánille, että komission esittämä ja Suomen edistämä ajatus oikeusvaltioperiaatteen sisällyttämisestä kehykseen tarvitaan suojaamaan EU:n talousarviota, eikä se ole sanktiomekanismi.

Orbán puolestaan totesi mediatietojen mukaan pitävänsä uutta mallia turhana. Unkari ei vastusta Suomen ajamaa mallia, mutta Orbánin mukaan yhteys maan toiminnan ja budjetin välillä on jo olemassa ja nyt Rinne ajaa rinnalle uutta mallia.

Orbán sanoi mediassa olleiden tietojen mukaan pääministerien yhteisessä tiedotustilaisuudessa, että Unkari kokee oikeusvaltion kyseenalaistamisen loukkauksena ja että Unkariin kohdistetut epäilykset ovat poliittista peliä.

Kokoomuksen europarlamentaarikko Sarvamaa on pettynyt Rinteen antamiin tietoihin alustavasta neuvottelusovusta. Sarvamaa toimii europarlamentin pääneuvottelijana oikeusvaltioperiaatteen toteutumista koskevassa EU-lainsäädäntöehdotuksessa.

Sarvamaa viittaa komission ja parlamentin hyväksymiin esityksiin, joiden mukaan jäsenmaan EU-rahoitus voitaisiin tulevaisuudessa katkaista oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa havaittujen puutteiden perusteella.

”Rinteen mukaan jäsenmaiden neuvoston yhteisymmärrys koskee vain yleistä EU-tukiin liittyvää korruptiota ja rahojen väärinkäyttöä, ei oikeusvaltiota. Ensireaktioni tämän asetuksen pääneuvottelijana on varautunut. Rinteen kuvaama vesisopu on todella kaukana komission esityksestä ja parlamentin kannasta. Tämän vesityksen läpivienti voi olla lopullisissa neuvotteluissa hyvin vaikeaa, sillä parlamentin kanta on niin paljon kunnianhimoisempi”, Sarvamaa sanoo tiedotteessa.

”Alkuperäinen esitys happani etikaksi”

Nykyisin EU:n perussopimuksen toisessa artiklassa määriteltyjen arvojen, kuten vapauden, ihmisarvon ja oikeusvaltion loukkaamiseen voidaan puuttua Sarvamaan mukaan tehokkaasti käytännössä vain, jos jäsenmaat ovat asiasta yksimielisiä artiklan seitsemän mukaisesti.

Sarvamaan mielestä näyttää siltä, että Rinne tarjoaa varojen väärinkäyttäjille uuden mahdollisuuden välttyä takaisinperinnältä, kun varojen väärinkäytöstilanteisiin luodaan ”selkeästi uusi keino tilanteen korjaamiseen” ja avoin oikeudellinen prosessi alkaa, jos jäsenmaa haluaa riitauttaa komission päätöksen rangaistustoimista.

”Alkuperäinen esitys ei vain vesittynyt, vaan happani etikaksi. Pikemminkin tässä mennään täysin väärään suuntaan, mikäli rangaistustoimenpiteiden kohteena oleva maa saisi lisää valtaa uuden valitusoikeuden kautta. Tämä kevytversio voi olla monille parlamentin ryhmille ongelma.”

Parlamentin keväällä hyväksymässä mallissa komissio pystyisi Sarvamaan mukaan aloittamaan perusteellisten epäilyjen ja tutkinnan pohjalta menettelyn sellaista jäsenmaata kohtaan, joka on EU-varoja käyttäessään sortanut oikeusvaltioperiaatetta esimerkiksi heikentämällä sananvapautta, oikeuslaitoksen riippumattomuutta tai demokratian toimivuutta. Tässä mallissa toimintamekanismin laukaisuun ja jäsenmaiden EU-rahoituksen katkaisuun riittäisi, jos jäsenvaltioiden neljän viidesosan määräenemmistö ei vastustaisi komission esitystä kuukauden kuluessa.

”Rinteen esittelemä neuvottelutulos ei siis olisi mikään yleinen oikeusvaltioperiaatetta tukeva malli, vaan yleinen rahametkuja ja varojen väärinkäyttöä torjuva malli. Tätä tehtävää toteuttaa jo nyt esimerkiksi Euroopan petostentorjuntavirasto OLAF. Alkuperäisestä tavoitteesta on vaikea päästä kauemmas. Harva tuskin tämän tiedon myötä enää ihmettelee, miksi Puola ja Unkari eivät tätä edes vastusta.”

Perussuomalaiset irvailevat vappusatasesta

Myös perussuomalaisten suuren valiokunnan jäsenet kritisoivat Rinteen toimia asiassa. Perussuomalaisjäsenet Jani Mäkelä, Ritva Elomaa, Jussi Halla-aho, Olli Immonen, Lulu Ranne, Sanna Antikainen ja Jenna Simula toteavat, että oikeusvaltioperiaate on tärkeä osa länsimaista yhteiskuntaa, mutta sitä ei tule politisoida.

Perussuomalaisten mielestä Suomi on EU:n puheenjohtajamaan asemassa ”hyökännyt voimakkaasti Puolaa ja Unkaria vastaan oikeusvaltioperiaatteen varjolla”. Nyt perussuomalaiset katsovat, että Rinteen hallituksen linja kärsi nöyryytyksen Euroopassa, kun oikeusvaltioperiaatteen kytkentä rahoitukseen koskee vain EU:n varojen väärinkäyttöä ja korruptiota.

”Hallituksen ajama oikeusvaltion politisointi on kadonnut kuin tuhka tuuleen. Rinne sanoo tämän olevan ”eräänlainen kevytversio” – lieneekö eurooppalainen vappusatanen”, perussuomalaiset kommentoivat tiedotteessa.

Perussuomalaiset muistuttavat, että varojen väärinkäyttö ja korruption vastainen toiminta ovat jo laittomia.

Parhaillaan neuvotellaan EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä eli vuosien 2021–2027 budjetista.