Kuva: SARITA PIIPPONEN

Suomen pääministeri Antti Rinteen kommentit brexitistä alkavat jo kostautua.

Eilen keskiviikkona Rinne vieraili Pariisissa Ranskan presidentti Emmanuel Macronin luona. Tilaisuuden jälkeen Rinne tapasi toimittajia, jossa hän sanoi, että takaraja Britannian kirjallisille ehdotuksille on syyskuun loppu.

”Jos ei silloin, sitten asia on ohi”, Rinne sanoi Pariisissa Helsingin Sanomien mukaan.

Rinteen kommentit levisivät kuin kulovalkea ja torstaina asiaa tiedusteltiin Euroopan komissiolta. Komission tiedottaja sanoi, että takarajaa ei ole ja että komissiolle virstanpylväs on lokakuun puolivälissä pidettävä Eurooppa-neuvoston huippukokous.

LUE MYÖS: Täällä Bryssel: Antti Rinteen mokailu paljastaa – EU:n brexit-rivit alkavat rakoilla

On noloa, että komissio joutuu korjailemaan jäsenmaan pääministerin sanomisia.

Rinne mokasi ja monella skaalalla.

LUE MYÖS:

Ensinnäkin EU:ssa pitää olla hyvin varovainen, kun esittää tarkkoja päivämääriä. EU on tunnettu siitä, että asiat venyvät ja vanuvat, eikä siksi omia näkemyksiä kannata lyödä lukkoon. Jos ne eivät mene läpi, näyttää häviäjältä.

Toiseksi Rinne esitti näkemyksen, joka ei ole muiden EU-maiden kanssa neuvoteltu. Rinne sen esitti kuitenkin EU:n puheenjohtajamaan suulla. Muissa pääkaupungeissa ei katsota hyvällä sitä, että Suomi päättää muiden puolesta.

Kolmanneksi brexit-neuvottelut ovat komission käsissä ja sen vetämiä. EU-maat antavat vain mandaatin komissiolle neuvotella. Koko EU:n vahva neuvottelustrategia on perustunut siihen, että EU-maat pysyvät yhtenäisinä ja antavat komission johtaa projektia. Rivit pysyvät suorissa, kukaan ei inise. Nyt Rinne poikkesi rivistä ja otti komissiolta ohjat. Ei hyvä.

Neljänneksi: asioita ei pidä sanoa suoraan. Useat maat haluavat luoda painetta Britannialle toimia, mutta muut kuin Suomi tekevät sen epäsuorasti. Mediatietojen mukaan myös Saksan liittokansleri Angela Merkel on sitä mieltä, että ehdotusten pitäisi tulla syyskuun lopussa. Macron puhui elokuussa ”tarpeellisesta kuukaudesta”.

Suurten valtojen johtajat antavat julkisesti vain ymmärtää ja pitävät paineen mieluummin kulissien takana. Vaikea taito on pysyä äärimmäisen kohteliaana, äärimmäisen epämääräisenä ja samalla äärimmäisen tiukkana ja selkeänä vaatimuksistaan.

LUE LISÄÄ:

Viidenneksi Rinteen pitäisi oppia, että ranskalaisten kanssa pitää olla varovainen. Ranska on diplomatian suurmaa ja harjoittanut vaikuttamista vuosisatoja. Viimeksi Macronin diplomatiataituruudesta saatiin näyttöä elokuussa G7-kokouksessa, jossa Macron yllättäin lennätti Iranin ulkoministerin samaan kaupunkiin Yhdysvaltain Donald Trumpin kanssa. Temppu tulkittiin voitoksi.

Nyt ranskalaiset saivat Rinteen sanomaan sen, mitä he halusivat sanoa, jäämättä siitä kuitenkaan tilille. Ranskassa on pitkään oltu kypsiä Britanniaan ja haluttu maa ulos EU:sta. Keväällä muut EU-maat hermostuivat Macroniin, kun hän ei halunnut antaa Britannialle pitkää lisäaikaa.

Macron sanoi myöhemmin, ettei häntä haittaa olla ”paha poika” brexit-neuvotteluissa. Näin se ei kuitenkaan ole. Liiallinen vastaanpaneminen kostautuu myöhemmin muissa neuvotteluissa, kun Ranskan positio ei etene muiden maiden vastustuksen vuoksi. Sen tietää Ranska vallan hyvin ja nyt he pelasivat korttinsa oikein.

Vaikka HS:nkin mukaan Rinteen ilmoittama näkemys oli Macronin ja Rinteen yhteinen, Rinne oli se, joka antoi kannalle äänen. Euroopassa levisivät otsikot vain siitä, mitä Suomen pääministeri oli sanonut. Ranskalainen diplomaatti vei suomalaista mäntsäläläistä kuin litran mittaa.

Rinnettä on Suomessakin kritisoitu siitä, että hän sanoo asioita sopimatta muiden kanssa. Nyt Rinne vie viestintästrategiansa kansainvälisille areenoille. Siellä megafonit ovat vain isommat ja niin on myös vastareaktio. Rinne saa vielä kuulla kommenteistaan. Toivottavasti se tapahtuu kulisseissa.