Taloustieteilijät ja poliittinen oppositio kantavat huolta miljardiluokan menolisäyksistä, jotka Rinteen hallitus toteutti heti hallituskautensa ensimmäisessä budjettiriihessä.

Rinteen hallitus panostaa merkittävästi muun muassa koulutukseen, perusturvaan kuten eläkkeisiin, väylänhoitoon sekä luonnonsuojeluun. Ensi vuoden budjettiin kirjatut pysyvät menolisäykset kasvattavat valtion menoja noin 1,1 miljardilla eurolla jo vuonna 2020. Hallitusohjelman mukaan pysyviä menoja on tarkoitus kasvattaa 1,23 miljardilla vuoteen 2023 eli hallituskauden loppuun mennessä.

Pysyviä lisämenoja katetaan osin lisätuloin eli keräämällä enemmän veroja, mutta hallituksen ensi vuoden budjetti on kaksi miljardia euroa alijäämäinen.

Ekonomistit ihmettelevät menolisäysten ”etupainotteisuutta”.

”Hallitusohjelman pysyvät menolisäykset tehtiin todella etupainotteisesti; vaikutus on jo ensi vuonna 1,1 mrd €/v ja se kasvaa 1,4 mrd €/v (2023). Näitä menolisäyksiä pitäisi tarkistella uudestaan, jos työllisyys ei kasva. Jo tehtyjen menolisäyksien peruminen voi olla vaikeaa...”, Nordea-pankin yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen kirjoittaa Twitterissä.

”Kaiken kaikkiaan huoli on, että koko tämä talouslinja on työllisyyden kasvun varassa ja nyt näihin menolisäyksiin lähdettiin hyvin etupainotteisesti. Mitä sitten tehdään, jos työllisyys ei kehity suotuisasti? Olemme nähneet jo tänä vuonna työllisyyden kasvavan hitaasti”, Elinkeinoelämän keskusliiton johtava ekonomisti Sami Pakarinen sanoi Ylen aamutelevisiossa.

Myös oppositiopoliitikko, taloustieteilijä ja eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Juhana Vartiainen (kok) kantaa huolta siitä, kuinka menolisäyksiä kyetään perumaan, jos työllisyys ei kasva toivotusti. Oppositio epäilee hallituksen työllisyystoimien toimivuutta.

”Vuonna 2023 tarvittaisiin kai Terminaattori joka matkustaa menneisyyteen ja muuttaa eduskunnan päätökset. Mutta totta kai tämä bluffi oli politiikan tarkkailijan luettavissa jo hallitusohjelmassa”, Vartiainen kirjoittaa Twitterissä.

Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen ennustaa, että hallituksen menolisäyksiä on vaikea perua.Kuva: Antti Nikkanen

Työllisyyden hyvin sujunut kasvu on hiipunut tämän vuoden puolella. Tämä on huolestuttavaa, koska hallituksen taloustavoitteet ja julkisen talouden tasapainottaminen perustuvat isoilta osin työllisyysasteen nousuun.

Hallitusohjelmassa kerrotaan, että vuoteen 2023 suunnitellut 1,23 miljardin euron päätösperäiset menolisäykset ”rahoitetaan siten, että verotuloja lisätään 730 miljoonaa euroa ja budjettitalouden menoja ja tuloja uudelleen kohdennetaan 200 miljoonaa sisältäen 100 miljoonaa yritystuista”.

”Lisäksi 75 prosentin työllisyysastetavoitteen saavuttaminen vahvistaa julkista taloutta niin, että osa vahvistumisesta voidaan kohdentaa lisämenoihin julkisen talouden tasapainotavoite saavuttaen”, hallitus toivoo ohjelmassaan.

Sadan miljoonan euron yritystukileikkauksesta on nyt päätetty ja esimerkiksi haittaveroja kerätään lisää, suurimpana yksittäisenä muutoksena 250 miljoonan euron polttoaineiden verotukseen. Toisaalta pieni- ja keskituloisten palkkaverotusta kevennetään 200 miljoonalla eurolla. Kaiken kaikkiaan valtion verotulojen arvioidaan kasvavan noin 2,4 prosenttia eli noin miljardin euron verran kuluvaan vuoteen verrattuna.

Ylen aamu-tv:ssä vieraili myös palkansaajakeskusjärjestö SAK:n ekonomisti Ilkka Kaukoranta, joka hänkin myöntää tosiasiaksi budjetin etupainotteisuuden. Kaukorannan mukaan on ymmärrettävää, että hallitus halusi tehdä ”helpot, mukavat päätökset” eli menolisäykset heti alkuun. Toisaalta esimerkiksi eläkkeiden korotuksille nähtiin hallituksessa aito tarve, Kaukoranta uskoo.

Kaukoranta huomautti, että nyt tehtyjen menolisäysten mittakaava ei jätä hallitukselle suurta liikkumavaraa tulevaisuuteen.

”Olisi ollut ehkä järkevämpää säästää elvytysvaraa mahdolliseen taantumaan”, ay-ekonomisti pohtii.