Työllisyyden kasvu on nyt vähäistä ja Rinteen hallituksen työllisyystavoite on 78 000 työllisen päässä. Keskuskauppakamari vaatii hallitukselta rohkeita päätöksiä.

Pääministeri Antti Rinteen (sd) hallitus tavoittelee 75 prosentin työllisyysastetta eli päätösperäisesti noin 60 000 lisätyöllistä vuoden 2023 loppuun mennessä. Tällä hetkellä hallituksen tavoitteeseen on matkaa 78 000 työllisen verran, Keskuskauppakamari laskee julkaisemassaan työllisyystavoitelaskurissa.

Keskuskauppakamari päivittää tulevan hallituskauden ajan kerran kuukaudessa työllisyystavoitteen nykytilan tyollisyystavoite.fi -sivustolleen.

”Työllisyystavoitelaskuri perustuu Tilastokeskuksen julkaisemiin työllisyyslukuihin. Tuoreimmat työllisyysluvut osoittavat, että työllisyyden kasvu on tyrehtynyt työllisyysasteen trendin ollessa 72,4 prosenttia. Myös työttömyysasteen alentuminen on pysähtynyt ollen 6,6 prosenttia heinäkuussa”, Keskuskauppakamari tiedottaa.

Edellisvuoteen verrattuna työttömyysaste on hieman alentunut lähes kaikissa ikäryhmissä. Tämä hieman pidemmän ajan positiivinen vire on kuitenkin nyt tasoittunut.

“Tilastojen valossa näyttää siltä, että Suomen työmarkkinoiden positiivinen kehitys on pysähtynyt. Se tuo paineita istuvalle hallitukselle, joka on sitoutunut 75 prosentin työllisyystavoitteeseen vuoden 2023 loppuun mennessä”, Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo tiedotteessa.

Kotamäki korostaa, että työllisyystoimet tulisi ajoittaa hallituskauden alkuvaiheeseen, jotta toimien vaikutukset ehtivät näkyä ja vaikuttaa työllisyystavoitteen saavuttamiseen.

“Eritoten poliittisesti hankalat toimenpiteet pitäisi tehdä kauden alkuvaiheessa. Niitä voi olla vaikea toteuttaa vaalikauden lopussa. Lisäksi Valtiovarainministeriön arvion mukaan tavoitteen saavuttaminen tarkoittaisi päätösperäisin toimin noin 60 tuhatta työllistä”, Kotamäki sanoo.

Hallituksen suunnittelemat toimenpiteet eivät ole vielä konkretisoituneet.

”Lähiaikoina järjestettävä budjettiriihi tuo toivottavasti tarkennuksia toimenpiteistä. Kaikki toimenpiteet eivät kuitenkaan voi olla niin sanotusti helppoja, nimittäin hallitus on sitoutunut samaan aikaan sekä työllisyyden lisäämiseen että velkaantumisen pysäyttämiseen. Näiden tavoitteiden samanaikainen saavuttaminen vaatisi todennäköisesti menonlisäysten lisäksi myös menojenkasvua patovia rakenteellisia uudistuksia”, Kotamäki sanoo.