Pääministeri Antti Rinteen (sd) toive edes osittaisesta keskitetystä työmarkkinaratkaisuista tyrmätään työnantajapuolelta. Rinne on jo aiemmin vaatinut tupojen palauttamista, mutta turhaan.

Syksyn liittokierros pyörähtää käyntiin elokuun lopulla, ja Rinteeltä kysyttiin politiikan toimittajien tilaisuudessa, voisiko hallitus jotenkin tukea neuvotteluja. Aiemmin hallitukset ovat tarjonneet veronkevennyksiä tupojen yhteydessä.

Rinne totesi näkevänsä erityisen vaikeana kysymyksenä kikystä tulleen 24 tunnin palkattoman työajan lisän. Julkisuudessakin on jo nähty puheenvuoroja, jotka ennakoivat aiheesta tiukkaa vääntöä liittokierroksella. Myös Rinne on pannut merkille erityiset jännitteet asian ympärillä.

”Siksi toivon nyt tässäkin, että työmarkkinajärjestöt yhdessä lähtevät keskitetysti hakemaan ratkaisua tähän kysymykseen, jotta se ei tule vaikuttamaan syksyn neuvottelukierrokseen negatiivisesti”, Rinne sanoi toimittajille.

Minna Helle jyrkkänä

Rinteen toive ei saa vastakaikua työnantajapuolelta.

Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle toteaa, etteivät Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) tai Teknologiateollisuus ole palaamassa keskitettyyn palkkapöytään missään tapauksessa.

”Yritysten tilanne on sellainen, että on aivan turha puhua millään taholla keskitetystä palkkaratkaisusta. Olisi todella hienoa, jos siitä puhuminen voitaisiin vihdoin lopettaa”, Helle sanoi keskiviikkona Teknologiateollisuuden suhdanneinfossa.

Helle ei halua neuvotteluihin mitään apuja Rinteen hallitukselta, vaikka hallituksen budjettiriihi käynnistyy parin viikon päästä. Helle ei kaipaa edes mitään veroratkaisuja kirittämään työmarkkinaosapuolten neuvotteluja.

”Hallitus tekee toki itse omat veropäätöksensä, mutta meidän neuvotteluihin niitä ei ole mitään syytä tunkea.”

”Haluamme sellaiset neuvottelut, jotka antavat kättä pidempää yrityksille niiden pärjäämisessä ja se edellyttää paikallisen sopimisen tukemista, joka onnistuu liittokierroksen kautta.”

Entä paljon puhuttu työajan pidentäminen 24 tunnilla eli kiistellyn kiky-sopimuksen jatko?

”Yritysten kilpailukyvyn ylläpitäminen edellyttää, että työajan pidennys jatkuu. Meidän toimialan yrityksissä kiky tarkoittaa palkkasummassa 1,4 prosenttia – 230 miljoonaa euroa – eli sillä on erittäin suuri merkitys yritysten kuluihin ja ehkä vielä suurempi merkitys sillä on yrityskohtaisissa työajan järjestelyissä.”

Helteen mukaan työajan pidennys on tuonut laskennallisesti teknologiayritysten käyttöön noin 6,7 miljoonaa työtuntia vuodessa eli noin 840 000 työpäivää eli noin 3 900 henkilötyövuotta.

”Työmarkkinanäkökulmasta puhuen, niin mitä tulee tähän työajan pidennykseen, niin se ratkaistaan työmarkkinapöydissä liittokierroksella, jolla me olemme siis neuvottelemassa ensimmäisenä. Näihin neuvotteluihin emme toivo hallitukselta mitään apuja.”

Teknologiateollisuus on syksyn työmarkkinaneuvotteluissa päänavaajana, kun sen sopimukset menevät katkolle jo lokakuussa.

EK tyrmää, SAK ei

EK on samoilla linjoilla Helteen kanssa. EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies tyrmäsi Rinteen toiveen Demokraatin haastattelussa tänään. Häkämiehen mukaan työaikakysymystä ei voida edes irrottaa omaksi keskitetysti sovittavaksi asiakseen.

”Niin kuin sanottu, se neuvoteltiin liitokohtaisena sovellutuksena ja siinä on erilaisia malleja. Näin ollen emme näe mitään keskitettyä ratkaisua siihen emmekä muihinkaan palkkakierroksen asioihin perusteltuna”, Häkämies sanoi Demokraatille.

Sitä vastoin SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta totesi Demokraatille, että voisi olla perusteltua pyrkiä ratkomaan kyseistä työaikakysymystä keskitetysti. Tällä hetkellä Elorannan mielestä valtion ei pitäisi tukea työmarkkinaratkaisua veroratkaisuilla, koska työnantajapuoli ei halua keskitettyä ratkaisua.