”Jos matkustan hurlumhei-lomalle koronakeskittymään, saan lisäbonuksena kahden viikon loman kotona täydellä palkalla Kelan maksamana. Ei se näin voi olla”, ihmetteli vihreä konkaripoliitikko Osmo Soininvaara.

”Miksi korkean tautitilanteen maihin voi matkustaa muiden piikkiin? Kenen tulisi maksaa testit ja mahdolliset muut kustannukset?” jatkaa entinen kokoomuksen kansanedustaja Pertti Salolainen.

Tunnettujen poliitikkojen lisäksi moni muukin sosiaalisen median käyttäjä on ihmetellyt sitä, että niin sanottuihin koronan ”riskimaihin” matkustaneet suomalaiset ovat karanteenimääräyksen saatuaan oikeutettuja Kelan maksamaan tartuntatautipäivärahaan.

Korvausta maksetaan niille, jotka ovat joutuneet tartuntatautilain tarkoittamaan karanteeniin, ja korvauksen määrä vastaa ansionmenetystä joka koituu ihmisen mahdollisesti estyessä tekemästä työtään. Tartuntatautipäivärahaan ei ole oikeutettu, jos ansiotyönsä kykenee tekemään etänä.

Juttu jatkuu tviitin alla.

Uusi Suomi kysyi tilanteesta oikeustieteen professori Janne Salmiselta Turun yliopistosta. Hän huomauttaa, että karanteenissa ja eristyksessä on kysymys ”järeästä henkilökohtaiseen vapauteen puuttuvasta toimesta, joka perustuslain näkökulmasta on vapaudenriisto”.

”Kyseinen toimi tulee tehdä perustellen ja laissa säädettyihin perusteisiin nojaten. Tartuntatautilaki sinänsä tuntee molemmat toimet ja sisältää perusteet niihin määräämiselle”, Salminen toteaa.

”Tartuntatautilaki sisältää säännöksen siitä, että karanteeniin ja eristykseen määrätyllä on oikeus tartuntatautipäivärahaan.”

Keskustelussa on näkynyt kannanottoja, joissa esitetään, että tartuntatautipäivärahaa ei pitäisi maksaa ”riskimaissa” käyneille, koska hallitus on kehottanut välttämään näihin maihin matkustamista. Mitä vastaisit näihin vaatimuksiin perusoikeuksien ja Suomen perustuslain valossa?

”Lain mukaan tietysti toimitaan”, Salminen vastaa.

Juttu jatkuu kuvan alla.

Professori Janne Salminen on perustuslain, valtiosääntöoikeuden ja julkisoikeuden tuntija.

Poliitikkojen lisäksi myös työnantajapuolen työmarkkinapäättäjät äimistelevät riskimaihin matkanneiden päivärahaoikeutta Twitterissä. Elinkeinoelämän keskusliiton lakiasiainjohtaja Markus Äimälä ehdottaa muutosta tartuntatautilakiin.

”Tartuntatautipäivärahassa ei ole otettu huomioon tilannetta, jossa työntekijä tietoisesti omalla menettelyllään aiheuttaa karanteenin. Tämä pitäisi hoitaa pikaisesti kuntoon, ettei jää mahdollisuutta tehdä Ruotsin reissua aina kahden viikon välein ja saada koko ajan päivärahaa”, Äimälä kirjoittaa.

Peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) sanoi karanteenikäytäntöjen tiukennuksista ilmoittaessaan maanantaina, että jatkossa tartuntatautiviranomaiset määräävät tartuntatautilain mukaisen karanteenin ”kaikille riskimaista tuleville”. Oikeuskansleri Tuomas Pöysti kuitenkin kommentoi Uuden Suomen haastattelussa, että karanteeniin määrääminen vaatii aina tartuntatautilääkärin yksilöllistä arviointia ja että henkilön on oltava perustellusti altistunut, jotta hänet voidaan asettaa pakkotoimien kohteeksi.

Professori Salmisen mukaan terveydenhuollossa on olennaista, että toimet pyritään lähtökohtaisesti tekemään potilaan kanssa yhteisymmärryksessä silloinkin, kun päädytään karanteeniin ja eristykseen. Toisin kuin aiempi omaehtoinen karanteeni, on tartuntatautilain mukainen karanteenimääräys velvoittava ja karanteenin rikkominen rikosoikeudellisesti rangaistavaa.

Karanteeniin määrätyllä on oikeus myös valittaa päätöksestä, Salminen lisää.

”Keskeisin valittamisen aihe on käsittääkseni se, jos asianosainen katsoo, että viranomainen on ylittänyt harkintavaltansa päätöksen tehdessään ottaen huomioon päätöksen perusteena olevat lainkohdat ja asiassa esitetyt perusteet päätöksen tekemiselle”, hän kertoo.

Ylen Ykkösaamun keskiviikkoisessa lähetyksessä nousi esiin, että tällä hetkellä matkustajia kohdellaan eri tavoin lentokentästä riippuen. Turun lentoasemalla on jo määrätty pakkokaranteeneja, kun taas Helsinki-Vantaalla katsotaan, että tämänhetkinen ohjeistus ja lainsäädäntö ei mahdollista karanteenimääräysten kirjoittamista.

”Yhdenvertaisuuden kannalta tämä on tietysti ongelmallista”, Salminen sanoo.

LUE LISÄÄ: