Jääkiekon MM-kisoista on takana viisi päivää. Yhtään yllätystä ei ole nähty, ellei sellaisiksi voi lukea Suomen voittoa Kanadasta ja Slovakian voittoa Yhdysvalloista

Monessa peleissä on nähty irvokkaita näytelmiä. Sveitsi voitti Italian 9-0, Yhdysvallat Ranskan 7-1, Tshekki Norjan 7-2, Ruotsi Italian 8-0, Kanada Britannian 8-0, Ruotsi Norjan 9-1 ja Tanska Britannian 9-0.

Taas kerran kysytään, miksi tällaisia otteluita pelataan? Mitä Italia ja Britannia tekevät A-sarjassa?

MM-kisat laajennettiin 16 joukkueen turnaukseksi jo 1998. Urheilullisia perusteita laajentamiselle ei ollut. Kansainvälinen Jääkiekkoliitto oli tiettävästi huolissaan, kun entisiä neuvostotasavaltoja nousi jääkiekon A-sarjaan ja Saksalla oli vaikeuksia pysyä pääsarjatasolla.

Vuosina 1998-2011 alkusarja pelattiin neljässä alkulohkossa. 2012 siirryttiin nykyiseen kahteen kahdeksan joukkueen alkusarjaan. Epätasaisten pelien määrää lisättiin.

Sveitsi voidaan jo lukea suurten jääkiekkomaiden joukkoon ja Slovakia on toipunut pahimmasta kiekkolamastaan. Saksa, Latvia ja Tanska ovat parantaneet tasoaan selvästi ja Valko-Venäjäkin on parantanut juniorityötään siinä määrin, että oletettavasti 2020-luvulla tekisi paluun suurten maiden kiusaajaksi. Suomihan hävisi Valko-Venäjälle alle 18-vuotiaiden kisoissa.

Mutta Britannia, Italia ja viime vuonna A-sarjassa pelannut Etelä-Korea ovat huippumaiden tasosta todella kaukana. Edes kahden passin kanadalaispelaajista ei ole näille maille apua.

Arvostettu jääkiekkovaikuttaja Ismo Lehkonen totesi Ilta-Sanomien haastattelussa, ettei kisamaita pitäisi vähentää. Lehkonen perusteli kantaansa sillä, että heikommat maat pääsevät mittaamaan tasoaan suuria vastaan.

Jääkiekon suosion kasvattamisen kannalta peruste on ihan hyvä. On vain toinen juttu, onko järkevää peluuttaa Italiaa ja Britanniaa seitsemän kierroksen alkusarjassa.

NHL:n runkosarjan pistepörssin voittanut Tampa Bay Lightningin venäläistähti Nikita Kutsherov lyttäsi MM-kisojen sarjaohjelman. Hänen mielestään alkusarjaan riittäisi kolme ottelua. Italian ja Norjan kohtaamiset Kutsherov olisi mielellään jättänyt väliin.

Chicago Blackhawksissa kolme Stanley Cupia voittanut Yhdysvaltojen joukkueen kapteeni Patrick Kane kommentoi viime vuonna Sport Contentille, että MM-turnauksen voisi typistää 14 joukkueen turnaukseksi. Yhdysvallat oli voittanut Etelä-Korean 13-1 ja Norjan 9-3 ja tehnyt kahdessa pelissä siis 22 maalia.

Välttämättä joukkueiden määrää ei tarvitsisi vähentää, mutta lyhyemmästä alkusarjasta voisi keskustella. Voisihan MM-turnauksessa olla mukana 20 joukkuettakin, mutta joukkueet voisi jakaa neljään viiden joukkueen alkusarjaan ja aloittaa sitten pudotuspelit, joihin selväisi kunkin lohkon neljä parasta joukkuetta. Italia, Etelä-Korea, Unkari ja Britannia putoaisivat jatkosta jo neljän, eikä vasta seitsemän kierroksen jälkeen, mutta voisivat pelata keskenään vielä tasaisen karsintasarjan.

Nyt jokainen joukkue pelaa alkusarjassa seitsemän ottelua. Vaikka ne kaikki voittaisi, on turnaus ohi kahdeksannessa ottelussa, puolivälieräottelussa, jos tulee tappio. Seitsemällä voitolla ei ole mitään merkitystä.

Mammuttimainen alkusarja rasittaa pelaajia, joilla on takanaan muutenkin raskas kausi. NHL:ssä pelataan kuuden kuukauden sisään 82 kierroksen runkosarja. Euroopassa pelataan yhä enemmän pelejä ja pelaaminen on fyysisesti entistä haastavampaa, kun pelistä on vuodesta toiseen tullut yhä nopeampaa.

Turnausformaatista äänestää IIHF:n kongressi. Maiden määrää siellä tuskin ollaan vähentämässä, koska markkinat halutaan pitää laajoina. Turnausformaatin muutokset ovat tietysti mahdollisia, jos ne eivät haittaa bisnestä.

Jääkiekon MM-turnaus on IIHF:lle mukava rahasampo. MM-kisojen tuotoilla tuetaan jääkiekon harrastajamäärien kasvattamista maailmalla. Esimerkiksi naisten jääkiekon alempien sarjatasojen maajoukkueturnaukset rahoitetaan miesten MM-kisojen tuotoilla.