Suomalaiset ovat toivottaneet tervetulleeksi ruokakauppojen aloittaman hintakilpailun. Riemuitseminen voi kuitenkin jäädä lyhytaikaiseksi, jos useiden asiantuntijoiden ehdottama yhtenäinen arvonlisäverokanta otetaan käyttöön.

Tällä hetkellä ruoan arvonlisäveroprosentti, 14, on selvästi pienempi kuin yleinen arvonlisäprosentti, 24. Yhtenäiseen alviin siirtyminen tarkoittaisi sitä, että ruoastakin alettaisiin kerätä enemmän veroja.

Viiden professorin muodostamaa talouspolitiikan arviointineuvostoa johtanut Roope Uusitalo Jyväskylän yliopistosta arvioi, ettei eri alv-kannoille ole kelvollisia perusteita. Hänen mukaansa ruoan alv:n alentamisen takana oli ennen kaikkea kova lobbaus.

­­– Ei ole mitään erityistä syytä, minkä takia ruoan arvonlisäveron pitäisi olla alhaisempi kuin muiden arvonlisäverokantojen. Tätä ruoan alv-alennusta perusteltiin muun muassa tulonjakonäkökulmalla, mutta sekään ei ole erityisen osuva peruste, Uusitalo sanoo Uudelle Suomelle.

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus on analyysissään todennut, että ruoan alv-ale tulee kalliiksi, koska "suurituloiset kuluttavat euromääräisesti enemmän kuin pienituloiset".

– Veroja pyritään keräämään niin, että niistä koituu mahdollisimman vähän haittaa kuin mahdollista. Ruoan arvonlisäverosta ei nyt ole sen enempää haittaa kuin muistakaan arvonlisäveroista, Uusitalo toteaa.

Myös valtiovarainministeriön tuore alivaltiosihteeri Timo Viherkenttä peräänkuulutti Helsingin Sanomien haastattelussa alv-kannan pikaista yhtenäistämistä.

Uusitalo ei kuitenkaan usko, että eri alv-kantojen yhdistämiseen löytyy poliittista tahtoa.

– Olisin yllättynyt, jos kannat yhtenäistettäisiin.