Euroopan äärioikeistoa tutkinut ruotsalaistoimittaja Lisa Bjurwald on hämmästynyt. Hän on tarkkaillut suomalaista politiikkaa perussuomalaisten vaalimenestyksen jälkeen ja huomannut, että perussuomalaisten kansanedustajien suusta pääsee yhä jatkuvasti ala-arvoisia, rasistisia lausuntoja.

Tänään Suomessa kirjaansa esitellyt Bjurwald oli ehtinyt kuulla myös kansanedustaja Pentti Oinosen homokammoisen kommentin. Bjurwaldin mielestä on uskomatonta, että perussuomalaisten ”vulgaareille lausunnoille” ei näy loppua.

–Ruotsidemokraatit olisivat voineet sanoa näin silloin, kun he vielä olivat uusnatsiryhmä. Mutta he eivät missään tapauksessa olisi näin tyhmiä enää nykyisin, Bjurwald päivittelee Uuden Suomen haastattelussa.

–Perussuomalaiset todistavat kerta toisensa jälkeen, että he hyväksyvät rasismin.

"Tyypillinen muukalaisvastainen puolue"

Bjurwald kuvaili Suomen eduskuntavaalien jälkeen perussuomalaisia tyypilliseksi eurooppalaiseksi muukalaisvihamieliseksi oikeistopuolueeksi. Tämä käsitys on hänen mukaansa vain vahvistunut puolen vuoden aikana.

Rasismin vastaiseen taisteluun erikoistuneen Bjurwaldin mukaan tämän todistavat Oinosen ja Teuvo Hakkaraisen kaltaiset kansanedustajat puheillaan ja puolue itse reaktioillaan kansanedustajien puheisiin. Hakkaraiselle annettua varoitusta ja Jussi Halla-ahon kahden viikon määräaikaiserotusta Bjurwald pitää näennäisinä toimenpiteinä.

–Timo Soini toimii tyypillisesti [muiden Euroopan populistipuolueiden tapaan] sanoessaan, että perussuomalaiset ei hyväksy rasismia. Mutta he hyväksyvät – muuten nämä edustajat saisivat potkut puolueesta, sanoo Bjurwald.

Kun kovia ratkaisuja, ”uhrauksia”, tehdään, ne kohdistuvat vähäisempiin hahmoihin. Tähän kastiin menee Bjurwaldin mielestä esimerkiksi natsisympatioistaan kiinni jääneen eduskunta-avustaja Ulla Pyysalon eroilmoitus.

–Se kertoo kahdesta asiasta. Ensinnäkin tilanne on Suomessa sama kuin muuallakin Euroopassa: äärioikeistolaisia mielipiteitä omaavat ihmiset hakeutuvat puolueeseen, koska se on paras vaihtoehdoista, vaikka ei olekaan riittävän radikaali. Sama koskee Ruotsidemokraatteja: uusnatseja tukevat ihmiset kannattavat sitä, koska se jakaa ainakin jotkut heidän maahanmuuttovastaisista näkemyksistään, Bjurwald vertaa.

–Toiseksi hän [Ulla Pyysalo] oli vain avustaja, jonka menettämisellä ei ole merkitystä puolueelle.

Vähemmistöjen syrjiminen täytyy tuomita

Bjurwald painottaa ”Euroopan häpeä” -kirjassaan, kuinka tärkeää on vähemmistöjen kannalta, että ympäröivä yhteiskunta reagoi voimakkaasti rasistisiin ja syrjiviin lausuntoihin. Esimerkiksi Pentti Oinosen lausuntoon.

–Vähemmistöille täytyy viestiä, että tällaista ei suvaita, sanoo Bjurwald.

–Ymmärrän, että halutaan pitää parlamentin ilmapiiri mukavan diplomaattisena, mutta täytyy miettiä, miltä nyt tuntuu olla homo Suomessa. Jos tällaisia asioita voi sanoa, eikä mitään tapahdu, se antaa viestin, että nämä lausunnot hyväksytään Suomessa.

Rasistiset lausunnot täytyy Bjurwaldin mielestä tuomita yhä uudestaan ja uudestaan. Sen taakse ei voi vetäytyä, että ”kaikki tietävät, miten he ajattelevat”.

Bjurwaldin mielestä perussuomalaisten raivostuminen presidentti Tarja Halosen viikonlopun lausunnosta osoittaa, että ”he eivät kestä totuutta itsestään”. Halonen totesi viikonloppuna Helsingin Sanomien tekemän rasismigallupin perusteella, että itsessään rasismia tunnustavat ihmiset ovat äänestäneet perussuomalaisia. Gallupin perusteella puolueen äänestäjien joukossa oli muita enemmän ihmisiä, jotka kokivat itsensä rasisteiksi.

Bjurwald myöntää olevan hyvä, että maahanmuuttovastainenkaan puolue ei halua tunnustautua rasistiseksi, koska se kertoo yhteiskunnan rasisminvastaisesta ilmapiiristä. Hän kuitenkin toteaa haastatelleensa koko joukkoa äärilaidan uusnatseja, jotka kiistävät tiukasti olevansa rasisteja.

–Ei sillä ole väliä, mitä he sanovat, vaan sillä, mitä he tekevät.

Bjurwald ei usko, että negatiivinen julkisuus vaikuttaa juurikaan perussuomalaisten suosioon. Eurooppalainen äärioikeisto on hänen mukaansa katsonut jopa Norjan joukkomurhan hyväksi julkisuudeksi liikkeelleen.

Pieniä merkkejä populistien suosion kääntymisestä

Saksan äärioikeiston tekemäksi epäillyn murhasarjan lisäksi Euroopasta on viime aikoina kuulunut myös uutisia, joiden perusteella muukalaisvastaisten puolueiden suosio voi olla kääntymäisillään laskuun. Maahanmuuttovastaiset puolueet ovat kärsineet pieniä vaalitappioita niin Tanskassa, Norjassa kuin Sveitsissäkin.

Bjurwaldin mukaan Euroopalla ”on toivoa”. Silti esimerkiksi Tanskan tilanne osoittaa, että populistipuolueet vaikuttavat, vaikka niiden asema eduskunnassa heikkenisi: Tanskan uusi vasemmistojohtoinen hallitus on ilmoittanut jatkavansa edellisen hallituksen äärimmäisen tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa.

Bjurwaldin mielestä muiden puolueiden tulee haastaa populistipuolueiden syrjivät lausunnot ja teot. Esimerkiksi perussuomalaisten kokoista puoluetta ei voi ”eristää” kokonsa vuoksi, mutta ei myöskään siksi, että puolueen virallisista linjauksista ei suoranaista rasismia löydy.

–Täytyy toivoa, että äänestäjät huomaavat, ettei näiden puolueiden luoma ilmapiiri ole hyväksi kenellekään. Muiden puolueiden täytyy tuoda esiin positiivinen vaihtoehto.