Ruotsin poikkeava koronastrategia on aiheuttanut ihmetystä ja saanut kritiikkiä niin Ruotsissa kuin maailmallakin, mutta valtionepidemiologi Anders Tegnell vakuuttaa yhä, että strategia tulee lopulta koitumaan Ruotsin eduksi.

Financial Times on haastatellut Tegnelliä, jota lehti kutsuu Ruotsin strategian arkkitehdiksi. Ruotsi on luottanut valtiollisten rajoitus- ja sulkutoimenpiteiden sijaan ihmisten vapaaehtoiseen sosiaaliseen etäännyttämiseen, ja on pitänyt niin peruskoulut kuin ravintolat ja kaupatkin auki koko epidemian ajan.

Avoimen strategian Ruotsissa koronakuolleisuus on huomattavasti korkeampaa kuin pohjoisissa naapurimaissa, ja torstaina Ruotsissa ylittyi 3000 koronakuoleman raja. Tanskassa koronaviruksen aiheuttamaan tautiin on torstaihin mennessä kuollut 514, Norjassa 217 ja Suomessa 255 ihmistä.

Tegnell ei tämänhetkisistä luvuista horju. Hänen mukaansa Ruotsin strategia ja taudin laaja levinneisyys tarkoittaa sitä, että koronaepidemian toinen aalto jää maassa pieneksi. Hän arvioi, että 40 prosentille Tukholman asukkaista on kehittynyt immuniteetti covid-19-tautia vastaan toukokuun loppuun mennessä. Koronaviruksen kohdalla on tosin varoitettu siitä, että uuden taudin kohdalla ei ole taetta immuniteetin syntymisestä tai kestosta.

Tegnell ottaa FT:n haastattelussa itse esimerkiksi Suomen, jota hän varoittaa mahdollisesti raskaasta toisesta aallosta, koska ensimmäisen aallon leviäminen on torjuttu niin voimakkaasti.

”Syksyllä tulee uusi aalto. Ruotsissa on silloin korkea immuniteetti, ja tapausten määrä pysynee melko matalana”, Tegnell sanoo FT:lle.

”Mutta Suomessa immuniteetin kattavuus tulee olemaan matala. Joudutaanko Suomi sulkemaan uudelleen täysin?”

Tegnell myöntää haastattelussa, että varsinaista ”laumasuojaa” tuskin saavutetaan edes Ruotsissa, sillä epävarmuudet viruksen levinneisyydestä ja covid-19-taudin luomasta immuniteetista ovat niin suuria. Ruotsi on kuitenkin ”etulyöntiasemansa” suojin paremmin turvassa uusilta aalloilta kuin muut, hän uskoo. Esimerkiksi Tukholmassa noin neljännes väestöstä on ruotsalaisarvioiden mukaan saanut tartunnan, kun taas Norjan Oslossa testit kertovat, että tartunta olisi ollut vain kahdella prosentilla asukkaista.

Vuoden päästä Suomi ja Ruotsi ovat kuolintilastoissa ”tasoissa”?

Tegnell sanoo, että kestää noin kaksi vuotta, ennen kuin eri maiden strategioiden onnistumisesta ja kuolintilastoista voidaan suorittaa uskottavaa vertailua. Samaa mieltä on hänen edeltäjänsä valtionepidemiologina, professori emeritus ja WHO:n neuvonantaja Johan Giesecke, joka puhuu aiheesta Dagens Nyheterissä. Hän ennustaa, että vuoden kahden päästä muut pohjoismaat ovat ottaneet Ruotsin kiinni koronakuolemissa.

”Odottakaa vuosi, ennen kuin laskette kuolleiden määrää. Vasta sitten tiedämme”, Giesecke sanoo.

Hänen mukaansa on kiistatonta, että rajoitukset hidastavat viruksen leviämistä. Se kuitenkin vain viivästyttää epidemian kulkua ja uusien tartuntojen tuloa, Giesecke katsoo. Lopullisesti tilanne muuttuu vasta kun väestö saadaan suojattua rokotteella, jos sellainen onnistutaan kehittämään.

Giesecke sanoo, että esimerkiksi Uuden-Seelannin ilo viruksen ”tukahduttamisesta” on ennenaikaista, sillä tilanteen säilyttäminen samana vaatii maan sulkemista pitkäkestoisesti.

”Se tarkoittaa, että kenet tahansa Uuteen-Seelantiin matkustava täytyy laittaa karanteeniin 14 päiväksi. Jos hyvää rokotetta ei ole, puhutaan jopa vuosikymmenistä, ennen kuin tilanne muuttuu”, Giesecke sanoo.

Hänen mukaansa Suomi on ”onnistunut fantastisesti” sulku- ja rajoitustoimissaan. Giesecke sanoo DN:lle kuitenkin puhuneensa THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salmisen kanssa, ja tämän kertoneen huolensa toisen epidemia-aallon rajuudesta Suomessa.

”Heillä on silloin suuri osa väestöstä haavoittuvaisia taudille”, Giesecke sanoo.

”He ottavat meidät kiinni [koronakuolemissa], samoin kuin Tanska ja Norja.”

Mika Salminen on kertonut myös julkisuudessa, että hänen näkemyksensä epidemian hoidosta ei eroa suuresti Ruotsin Tegnellin näkemyksestä. Sen sijaan Suomessa poliitikot ovat tehneet tiukempia rajoituslinjauksia kuin Ruotsissa, Salminen on kertonut. Hän on myös varoittanut hyvin tiukkojen rajoitustoimien voivan johtaa voimakkaaseen toiseen aaltoon. LUE LISÄÄ: