Suomen neljän suurimman puolueen ulko- ja turvallisuuspoliittiset asiantuntijat ovat samaa mieltä siitä, että Suomen ei pidä sulkea Nato-jäsenyyden hakemista pois tulevallakaan vaalikaudella.

Yhteinen näkemys kävi ilmi tänään perjantaina Katajanokan Kasinolla Helsingissä, missä Upseeriliitto ja Päällystöliitto järjestivät yhdessä Akavan kanssa Turvallisuus 2020 -seminaarin.

Keskusteluun nousi Ruotsin demaripääministeri Stefan Löfvenin linjaus, jossa hän ilmoitti 21. tammikuuta maan parlamentissa yksiselitteisesti, että Ruotsi ei hae Nato-jäsenyyttä.

”Sotilaallinen liittoutumattomuus palvelee maatamme hyvin. Ruotsi ei hae Nato-jäsenyyttä. Samanaikaisesti pidämme huolta transatlanttisesta yhteydestä, kehitämme puolustusyhteistyötä ennen kaikkea Suomen kanssa ja syvennämme yhteistyötä kasvattaaksemme Itämeren alueen turvallisuutta”, Löfven linjasi puolitoista viikkoa sitten.

Etenkin eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok) lausahti hyvin happamasti Ruotsin Nato-linjasta.

”Minusta se on umpiperä. Se on taktisesti erinomaisen heikko ratkaisu. Se ei ole sillä tavalla luovan ajattelun tulos, että se antaisi Ruotsin hallitukselle pelikortteja käteen. Suomessa istuvan hallituksen ohjelmassa sanotaan, että Suomella on mahdollisuus, jos tilanne sitä edellyttää, hakea Nato-jäsenyyttä. Olisi historiallisen luokan virhe heittää Nato-optio pois käsistä.

Lue myös: ”Suomi saa apua, jos siitä on hyötyä antavalle osapuolelle” – Yle: Jussi Niinistö pitää Alma-kyselyn Nato-tulosta ”hyvin mielenkiintoisena”

Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mika Kari (sdp) epäili Ruotsin pelaavan ”kahdella pakalla”, mutta hänenkään mielestä Suomen ei pidä rajoittaa ratkaisujaan. Näin Suomi teki Jyrki Kataisen (kok) hallitusohjelmassa 2011 ilmoittamalla, että Suomi ei valmistele Nato-jäsenyyttä sen hallituksen aikana.

”Haluan ajatella tätä asiaa niin, että meillä suomalaisilla on hallitusohjelmassa kokonaisturvallisuus keskiössä ja pystytään katsomaan ympäröivää yhteiskuntaa kokonaisuutena ja siihen mielestäni kuuluu se, että Suomi pitää itsellään Kanervan Ilkan kommenttia lainatakseni kortit omissa käsissä”, Suomen Nato-jäsenyyttä vastaan oleva Kari sanoi Uudelle Suomelle paneelin jälkeen.

Vihreitä puolustusvaliokunnassa edustava kansaedustaja Krista Mikkonen muistutti, että vihreät eivät pidä Nato-jäsenyyden hakemista ajankohtaisena, mutta hän ei sulkisi hakemista myöskään pois ensi vaalikaudella. Näin ei ole tehnyt Juha Sipilän (kesk) istuva hallitus.

”Luulen, että seuraavan hallituksen ohjelmassa Nato-kirjaus on aika saman tyyppinen kuin nykyisessäkin. Yhteistyötä tehdään, ei ole tarvetta hakea jäsenyyttä, mutta sitä ei haluta myöskään sulkea kokonaan pois”, Mikkonen sanoi paneelissa.

Keskustalaisen puolustusvaliokunnan jäsenen Mikko Savolan viesti on saman suuntainen.

”Tämän hetkinen tilanne on hyvä, oli se sitten, mitä on kirjattu tämänhetkiseen hallitusohjelmaan tai mitä käytännössä kumppanuuden kautta tehdään. En usko, että tulevalla vaalikaudella tulee Nato-jäsenyyden suhteen mitään muutosta. Toki meidän naapurit aika pitkälle määrittävät, mikä tahtotila Suomessa esimerkiksi Naton suuntaan katsomiseen on. Tällä hetkellä meillä ei ole sellaista uhkaa, että pitäisi keskustella tästä asiasta vakavammin”, Savola sanoi Katajanokan Kasinolla.

Suomen eduskuntapuolueista vain kokoomus ja rkp ovat linjanneet kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä.

Lue myös:

Liisa Jaakonsaarelta suora vinkki Suomelle ja Ruotsille: ”Ihanteellista olisi kaikki Pohjoismaat Nato-jäseninä”

Merkittävä ero hallitusohjelmien Nato-linjassa miellyttää Sauli Niinistöä - Jukka Tarkka: ”Turha kuvitella, että Ranska takaa Suomelle jotakin”