Ruotsin vaaleista on kulunut yli sata päivää, mutta maasta puuttuu edelleen hallitus. Keskiviikkona länsinaapurin parlamentti pääsi kuitenkin sopuun ensi vuoden budjetista. Sosiaalidemokraattien pääministeriehdokkaasta Stefan Löfvenin luottamuksesta äänestetään parlamentissa perjantaina.

Kokoomuspuolue moderaternan ja kristillisdemokraattien esittämä budjettiesitys voitti ylimenohallituksen esityksen valtiopäivillä. Ruotsidemokraatit äänestivät kokoomuksen ja kristillisdemokraattien budjettiesityksen puolesta.

Keskustapuolue ja liberaalit päästivät budjetin läpi jättämällä äänestämättä. Liberaalipuolueiden ratkaisu johtuu ruotsidemokraateista, joihin ne haluavat säilyttää selvän hajuraon.

Uuden budjetin myötä Ruotsin talouspolitiikka tekee selvän käännöksen oikealle. Vuodenvaihteessa astuvat voimaan lähes kahden miljardin euron veronkevennykset. Luvassa on tuntuva tuloveronkevennys, joka on painotettu pienituloisille. Valtiollisen tuloveron maksuraja nousee ja eläkeläisten verotus kevenee.

Huhtikuussa voimaan astunut lentovero poistuu. Polttoaineveron indeksikorotukset jäädytetään ja dieselvero laskee. Sähköpyörätuki lakkautetaan.

LUE MYÖS: Lentovero Suomeenkin? – Arvio: Vihreiden hallituspaikasta voimakas noste, poliittisesti mahdollista

Ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeus lakkautetaan.

Menopuolelle voi tulla vielä muutoksia, mutta veromuutoksia ei voida enää perua keskiviikon äänestyksen jälkeen.

Budjetissa ohjataan noin 200 miljoonaa euroa lisää resursseja turvallisuuteen ja poliisille. Puolustusvoimat saavat vajaat 380 miljoonaa euroa lisärahoitusta.

Hallitustunnustelut junnaavat

Hallitustunnustelut junnaavat lähtöruudussa. Maanantaina keskustapuolueen puheenjohtaja Annie Lööf kertoi pettyneenä, ettei porvarileiristä irtioton ottaneiden allianssipuolueiden ja punavihreiden väliselle blokkirajat ylittävälle yhteistyölle löytynyt edellytyksiä.

Yritys kariutui pääasiassa näkemyseroihin talouspoliittisissa kysymyksissä, mutta myös siihen, etteivät sosiaalidemokraatit olleet valmiita katkaisemaan sidettään vasemmistopuolueeseen, joka on keskustalle samanlainen punainen vaate kuin ruotsidemokraatit.

Keskusta ja liberaalit ovat pitäneet kiinni tiukasta linjastaan, jonka mukaan puolueet eivät voi olla hallituskokoonpanossa, joka on riippuvainen ruotsidemokraattien tuesta. Jokainen porvarihallituksen muodostelma vaatii kuitenkin taakseen ruotsidemokraattien tuen äänestyksessä.

Valtiopäivien puhemies Andreas Norlén ilmoitti tiistaina, että hän esittää Stefan Löfveniä pääministeriäänestykseen. Löfven yrittää saada läpi sosiaalidemokraateista ja ympäristöpuolueesta koostuvan hallituspohjan perjantaina.

Uusintavaalit askeleen lähempänä?

Äänestyksen tulos on jo arvattavissa. Löfvenin punaviherhallituspohja kaatui jo kertaalleen pääministerin luottamusäänestyksessä syyskuun lopulla, eikä sillä edelleenkään ole tarvittavaa tukea. Niinpä uusintavaalit ovat todennäköisesti jälleen askeleen lähempänä.

Puhemiehellä on neljä mahdollisuutta esittää pääministeriehdokasta valtiopäivien äänestykseen. Löfven-äänestyksen jälkeen puhemiehellä on vielä kaksi yritystä jäljellä. Sen jälkeen maassa järjestetään automaattisesti uusintavaalit. Norlén pyrkii luomaan puoluejohtajille painetta taipua kompromisseihin viemällä äänestykseen pääministerikandidaatteja, joiden valinnalle ei pattitilanteessa ole takuita.

Pääministeriäänestyksessä ovat tähän mennessä olleet sosiaalidemokraattien Löfven ja kokoomuspuolue moderaternan Ulf Kristersson. Löfven vaikutti haluttomalta menemään perjantain äänestykseen, mutta kunnioittaa puhemiehen esitystä.

”Ehkä tässä tilanteessa olisi loogista, että Ulf Kristerssonin kannatus mitattaisiin”, sanoo Löfven.

Kristersson otti kiinni Löfvenin kommenttiin ja vastasi: ”Jos Stefan Löfven on sitä mieltä, että minusta pitäisi tulla pääministeri saatuani budjetin läpi, niin olen täysin avoin ajatukselle.”

Ruotsin valtiopäivävaalit järjestettiin 9. syyskuuta. Hallituksen muodostaminen ei koskaan länsinaapurin historiassa kestänyt näin pitkään.