Valtiovarainministeriö julkaisi perjantaina poikkeuksellisen suorasanaisen arvonlisäveron suurremonttia pohtineen raportin. Sen ytimenä on perustella, miksi alv voisi olla järkevää yhtenäistää Suomessa 22 prosentiksi, mikä poistaisi muun muassa ruokaa, lääkkeitä, kirjoja, ravintola- ja majoituspalveluja sekä sanoma- ja aikakauslehtiä koskevan erityiskohtelun.

Jos alv-prosentti pantaisiin kaikille tuotteille ja palveluille 22 prosenttiin, nousisi monien tuotteiden hinta reippaasti. Nykyisin alv-prosentti on pääasiassa 24, mutta esimerkiksi lääkkeille se on 10 ja ruualle 14. Käytännössä näiden tuotteiden hinnat nousisivat viivasuoralla matematiikalla ja ilman muita tukimalleja 7 – 11 prosenttia.

Näin ylijohtaja Jukka Pekkarisen allekirjoittama Julkisen talouden kestävyys ja rakenneuudistukset -raportti pohtii muun muassa ruokakysymystä: ”Suomalaisten kotitalouksien kulutusrakenteessa on tapahtunut selviä muutoksia viime vuosikymmenien aikana ja erityisesti erot elintarvikkeiden osuuksissa kulutusmenoista ovat pienentyneet eri tuloryhmissä. Tämä kertoo siitä, että alennetuilla verokannoilla ei välttämättä saavuteta tavoiteltuja tulojakovaikutuksia”.

Tutkijat pohdiskelevat, että hinnat nousisivat alv-yhtenäistämisen myötä ja se söisi ostovoimaa alemmissa tuloluokissa suhteellisesti eniten. Tämä puolestaan kompensoituisi osittain sosiaalietuuksien indeksikorotuksilla.

Raportissa sanotaan myös, että ”alennettujen arvonlisäverokantojen poistaminen saattaa edellyttää niiden piirissä olleiden tavaroiden ja palvelujen tuen jatkamista muilla tavoin kuin alennetun arvonlisäverokannan keinoin”. Tässä kohdassa viitataan lääkkeisiin ja henkilökuljetuksiin.

VM:n raportti ei pidä myöskään alennettujen alvien työllisyysvaikutuksia merkittävinä.

Rahaa alv-alennusten poistaminen toisi valtion kassaan sen sijaan rutkasti ja se on julkisen talouden ongelmia käsitelleessä raportissa oleellista. Jos alennetut arvonlisäverokannat poistetaan ja yhtenäinen verokanta lasketaan 22 prosenttiin, nostaisi se selvityksen mukaan keskimääräistä arvonlisäverokantaa 1,4 prosenttiyksikköä ja näin ollen lisäisi arvonlisäverotuloja yli miljardilla eurolla. VM:n railakas veroraportti ei noussut Suomessa perjantaina merkittäväksi uutiseksi. Myöskään poliittista keskustelua se ei jaksanut helteisenä viikonloppuna herättää.