S-Pankin tuoreen talousennusteen mukaan Suomen talouden kasvuvauhti hidastuu viime vuoden 2,2 prosentista. Pankki ennustaa, että talous kasvaa tänä vuonna 1,6 prosenttia ja 1,4 prosenttia vuonna 2020.

”Talouskasvua kannattelee kotitalouksien kulutus. Palkankorotukset ja työllisyyden lisäys tukevat kotitalouksien ostovoimaa ja kulutusta, kun taas investoinnit ja vienti kehittyvät maltillisesti”, S-Pankin pääekonomisti Timo Hirvonen sanoo tiedotteessa.

Hän huomauttaa, että kotitaloudet eivät kuluta kaikkia tulojaan. Kuluttajabarometrin mukaan moni suomalainen harkitsee säästämistä.

S-Pankki ennustaakin, että tällä hetkellä miinusmerkkinen kansantalouden säästämisaste kohenee asteittain vuosina 2019–2020.

”Etenkin pääkaupunkiseudun asukkaat pitävät nykyhetkeä hyvin otollisena ajankohtana aloittaa säästäminen. Hieman yllättäen säästämisinto on ottanut reippaan harppauksen myös Pohjois-Suomessa. Tällä hetkellä Suomen kärkkäimmät säästäjät näyttäisivät löytyvän Kehä III:n sisäpuolelta sekä Oulun seudulta ja Lapista”, Hirvonen sanoo.

Investointien ennakoidaan kehittyvän maltillisesti, ja rakentamisessa korjausinvestointien roolin odotetaan kasvavan.

Pankki ennustaa, että työllisyyden kasvu hidastuu viime vuodesta. Työllisyyden S-Pankki odottaa kasvavan tänä vuonna noin 30 000 hengellä. Työttömyysasteen ennakoidaan laskevan alle seitsemään prosenttiin vuosina 2019–2020.

Asuntovelallisten lokoisat olot jatkuvat

S-Pankki ennakoi, että asuntomarkkinoilla nähdään rauhallista kehitystä ja alueiden väliset hintaerot kehittyvät entiseen malliin. Hintojen nousua hillitsee asuntojen runsas tarjonta.

Hirvonen arvioi, että Euroopan keskuspankin ohjauskoron nosto siirtyy vuoteen 2020 ja että asuntolainoissa suositut Euribor-korot nousevat rauhallisesti.

”Suomalaiset ovat saaneet nauttia kuluvana vuosikymmenenä euroalueen matalimmista asuntolainojen koroista. Tähän ei tulossa kovin nopeaa muutosta”, pääekonomisti sanoo.

Poliittiset riskit sumentavat maailmantalouden näkymiä

Pankki ennustaa maailmantalouden kasvuvauhdin hidastuvan tänä vuonna 3,4 prosenttiin. Vuonna 2020 globaali talous kasvaa 3,2 prosenttia. Kasvua hidastavat rahoitusolojen kiristyminen, tuontitullit ja poliittinen epävarmuus.

Suurimmat riskit ovat protektionismin nousu ja poliittinen epävarmuus. Näiden ohella tuontitullit tuovat kitkaa maailmantalouteen.

Euroopassa suurimman poliittisen riskin muodostaa Italian hallituksen ajama talouspolitiikka. Brexit synkentää näkymiä Britanniassa ja Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin väläyttelemät autojen tuontitullit iskisivät toteutuessaan pahasti euroalueen talouskasvuun, S-Pankki kertoo.

”Onneksi huoli siitä, että Yhdysvaltojen keskuspankki (Fed) nostaisi liikaa korkoa ja aiheuttaisi taantuman Yhdysvaltoihin, on pienentynyt”, Hirvonen sanoo.

”Viime aikoina on saatu merkkejä siitä, että Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppakiistassa ja Brexitissä päästäisiin ratkaisuihin, jotka vahvistaisivat talouden toimijoiden luottamusta ja tukisivat talouden kehitystä”, hän lisää.