Tuleeko parlamentilta hyväksyntä sopimukselle?

Äänestyksestä odotetaan hyvin täpärää, sillä pääministeri Boris Johnsonin konservatiivihallituksella ei ole enemmistöä parlamentissa. Pääsääntöisesti konservatiivien kansanedustajat äänestävät sopimuksen puolesta ja opposition työväenpuolue ja pienemmät puolueet sitä vastaan.

Avainasemassa ovat kolme ryhmää: edellisen pääministeri Theresa Mayn neuvottelemaa sopimusta vastaa äänestäneet, kovaa brexitiä ajavat konservatiivit; konservatiiveista eronneet ja erotetut kansanedustajat ja työväenpuolueen horjuvat kansanedustajat.

Konservatiivien ”spartalaisiksi” itseään kutsuvasta ryhmästä monet ovat jo kääntyneet Johnsonin taakse, samoin entisistä konservatiiviedustajista. Johnsonhan erotti 21 kansanedustajaa, jotka äänestivät opposition mukana estääkseen sopimuksettoman brexitin.

Jotkut, varsinkin brexitiä äänestäneitä alueita edustavat työväenpuolueen kansanedustajat äänestävät sopimuksen puolesta, puolueen virallista linjaa vastaan.

Jos sopimus hyväksytään, toteutuuko brexit aikataulussa 31. lokakuuta?

Parlamentin täytyy vielä hyväksyä laki asiasta. Eräät kansanedustajat pelkäävät, ettei sitä tehtäisi ajoissa ja Britannia lähtisi sopimuksetta EU:sta kuun lopussa.

Tämän estämiseksi he esittävät lauantaina lisäystä, jonka mukaan sopimuksen hyväksyntää lykätään siihen asti, että laki on käsitelty. Tämä saataisi johtaa lisäajan pyyntöön EU:lta.

Brittiparlamentin lisäksi Euroopan parlamentin täytyy antaa hyväksyntänsä sopimukselle.

Jos sopimusta ei hyväksytä parlamentissa, mitä tapahtuu?

Opposition voimin hyväksytty laki edellyttää hallitusta pyytämään brexitille jatkoaikaa EU:lta tammikuun loppuun, jos sopimusluonnosta ei hyväksytä lauantaina. Johnson on sanonut toistamiseen, ettei hän pyydä jatkoa. Jos näin kävisi, asia luultavasti ratkaistaisiin tuomioistuimissa.

Tehtävänsä jättävä komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on sanonut, ettei jatkoaikaa enää tulisi, mutta muu EU-johto on antanut varovaisempia lausuntoja. EU:ssa on korostettu, että lykkäykseen täytyy olla hyvä syy, kuten parlamenttivaalit tai toinen kansanäänestys.

Onko vaaleja tai uutta kansanäänestystä tulossa?

Pääministeri Johnson haluaisi ennenaikaiset vaalit, mutta hän tarvitsisi päätökseen kaksi kolmasosaa kansanedustajista. Opposition ja entisten konservatiivikansanedustajien niin kutsuttu ”kapinallisliitto” on ollut yksimielinen sopimuksettoman brexitin vastustamisesta, mutta ei muista asioista.

Oppositiojohtaja, työväenpuolueen johtaja Jeremy Corbyn haluaisi antaa epäluottamuslauseen Johnsonille ja vaalit, mutta hänen valintansa väliaikaispääministeriksi ei ole saanut muista puolueista riittävästi tukea.

Monet työväenpuolueen kärkihahmot ovat kääntyneet kannattamaan toisen kansanäänestyksen järjestämistä ennen vaaleja. Puolueen virallinen linja on, että mikä hyvänsä EU:n kanssa solmittava sopimus pitäisi hyväksyttää toisessa kansanäänestyksessä.

Työväenpuolue ei kuitenkaan tiettävästi esitä kansanäänestystä lauantaina, vaan keskittyy sopimusesityksen kaatamiseen. Kansanäänestysesitys saattaa nousta esiin myöhemmässä käsittelyssä parlamentissa.

Pohjois-Irlannin DUP-puolueesta on puhuttu paljon. Minkä vuoksi?

Kun Theresa May menetti konservatiivien parlamenttienemmistön kesän 2017 vaaleissa, hän sopi Demokraattisen unionistipuolueen eli DUP:n kanssa sen 10 kansanedustajan tuesta. DUP on tiukan linjan oikeistolainen protestanttipuolue, joka kannattaa Pohjois-Irlannin pysymistä Yhdistyneen kuningaskunnan unionissa.

Puolue äänesti Mayn neuvottelemaa sopimusluonnosta vastaan ja aikoo äänestää Johnsonin muutettua luonnosta vastaan. Se ei hyväksy sitä, että Pohjois-Irlantia kohdellaan muusta Britanniasta poikkeavasti. Puolue myös haluaisi enemmän valtaa, kun sovittujen järjestelyjen jatkosta päätetään.

Monet kovan linjan konservatiivit äänestivät Mayn sopimusta vastaan, koska DUP ei hyväksynyt sitä. Johnson on saanut näitä konservatiiveja paremmin ruotuun, mutta DUP tuntee tulleensa petetyksi.

Miksi Pohjois-Irlanti on niin tärkeä ja mitä siitä sanotaan sopimusluonnoksessa?

Brexitin myötä EU:hun kuuluvan Irlannin tasavallan ja Britanniaan kuuluvan Pohjois-Irlannin väliin tulee EU:n ulkoraja. Raja on ollut avoin vuonna 1998 solmitun, levottomuudet päättäneen sopimuksen mukaisesti.

Kovaa rajaa tullitarkastuksin ei haluta halkomaan saarta, ettei rauha ja elinkeinoelämän toiminta häiriinnyt. Ratkaisuksi on luotu malli, jonka mukaan tavarakaupassa Pohjois-Irlannissa ovat edelleen voimassa EU:n tuotemääräykset.

Pohjois-Irlanti lähtee muun Britannian mukana EU:n tulliliitosta, mutta se noudattaisi eräitä EU:n tullimääräyksiä. Tulliraja olisi käytännössä Irlannin meressä, Britanniasta Pohjois-Irlantiin menevistä tuotteista ei maksettaisi tulleja, mutta muualle jatkavista tavaroista perittäisiin määräysten mukaiset tullimaksut.

Näillä järjestelyillä on korvattu Mayn sopimuksen kiistelty ”backstop”, varajärjestely rajan pitämiseksi avoinna, jos muuta ratkaisu ei olisi löytynyt. Se olisi saattanut merkitä Britannian jäämistä EU:n tulliliittoon.

Onko Johnsonin sopimuksessa muita merkittäviä eroja verrattuna Mayn sopimukseen?

Pääosin uusittu luonnos on sama kuin aiempi, kolme kertaa parlamentissa hylätty sopimusluonnos.

Työväenpuolue on arvostellut sitä, että sopimustekstistä on siirretty eräitä kohtia eropakettiin kuuluvaan, tulevia suhteita hahmottavaan julistukseen. Niihin kuuluu lupaus pitää työntekijöiden ja kuluttajien oikeudet ja ympäristönsuojelu EU:n tasolla. Julistus ei ole laillisesti sitova kuten sopimus.

Sopimuksessa on mukana EU-kansalaisten oikeuksien takaaminen ja Britannian velvoitus maksaa loppulasku, joka on arviolta 33 miljardia puntaa, päivän kurssilla 38 miljardia euroa.

Punnista puheen ollen, miten rahamarkkinat ovat reagoineet brexit-kehitykseen?

Kesän 2016 EU-kansanäänestyksen jälkeen punta lähti jyrkkään alamäkeen, eikä sen arvo ole siitä toipunut. Kurssi on sahannut ylös ja alas riippuen neuvottelutilanteesta. Kun sopimuksetonta brexitiä on veikkailtu, punta on pudonnut suhteessa euroon ja dollariin. Kurssi on noussut viime päivinä, kun sopimukseen pääsyn mahdollisuus on kasvanut.

Onko toiveita, että brexit saadaan piankin valmiiksi?

Jos parlamentti hyväksyy sopimusluonnoksen lauantaina ja laki saadaan nopeasti aikaan, Britannia eroaa virallisesti EU:sta lokakuun lopussa. Sen jälkeen alkaa ainakin vuoden 2020 loppuun jatkuva siirtymäaika, jolloin Britannialla ei ole sananvaltaa EU:ssa, mutta se noudattaa EU-määräyksiä.

Tuona aikana pitäisi neuvotella uusi suhde. Johnsonin hallitus tähtää vapaakauppasopimukseen, mutta neuvotteluihin saatetaan tarvita lisäaikaa.

Yhden kovan linjan brexitiä tukevan konservatiivikansanedustajan mukaan sopimukseton lähtö olisi tuolloin vielä mahdollista, mikä on aiheuttanut kohua.

Jos luonnosta ei hyväksytä, jatkoaika saattaa olla hyvinkin edessä ja vaalien tai uuden kansanäänestyksen mahdollisuus on suuri. Jatko riippuisi äänestystuloksesta.