Tasavallan presidentti on vahvistanut lain ulkomaalaislain muuttamisesta ja samalla hyväksynyt pienen byrokratiaesteen poistamisen Suomeen tulevalta ulkomaiselta työvoimalta.

Ulkomaalaislain muutoksen yksi osa koskee ulkomaisten työntekijöiden niin sanottuja jatko-oleskelulupia. Jatkossa työvoiman saatavuusharkintaa ei enää sovelleta kaikkiin jatkolupiin. Muutoksen myötä henkilö säästyy saatavuusharkinnalta, jos hän on työskennellyt Suomessa vuoden työntekijän oleskeluluvalla ja vaihtaa työn toiselle ammattialalle.

Tähän asti ulkomaalaislaki on sitonut EU:n ulkopuolisista maista maahan muuttavan työvoiman alkuperäiselle ammattialalle neljäksi vuodeksi. Vasta pysyvän oleskeluluvan jälkeen on voinut vaihtaa alaa.

Uusi Suomi kertoi byrokratiaongelmasta äskettäin. Se on närästänyt muun muassa Närpiössä, jossa maanviljelys- ja puutarha-ala on ollut vapautettu saatavuusharkinnasta eli alalle voi rekrytoida vapaasti EU:n ulkopuolelta. Työvoima ei kuitenkaan ole voinut siirtyä alueen muiden, saatavuusharkinnan piirissä olevien alojen yrityksiin. LUE LISÄÄ: 80 työpaikkaa meni Suomelta sivu suun – Outo byrokratialukko tuskastuttaa ihmekunnassa, jonka työttömyysprosentti on 3,2%

Sisäministeri Kai Mykkänen (kok) iloitsee nyt siitä, että ”yksi turha este” ulkomaisen työvoiman edestä on poistettu.

”Nyt päästään eroon tilanteista, joissa tänne kotoutunut työntekijä ei voi edetä urallaan vain, koska uusi tehtävä ei läpäise saatavuusharkintaa”, Mykkänen sanoo.

Hänen mukaansa saatavuusharkinta on muutenkin usein tarpeeton menettely, koska ”työnantajalla on muutenkin helpompaa palkata läheltä, jos se onnistuu”. Saatavuusharkinta tarkoittaa sitä, että kolmannen maan kansalaisen saa palkata Suomeen vain, jos tehtävään ei löydy suomalaista tai EU-kansalaista. Kokoomus ajaa saatavuusharkinnasta luopumista.

”Moni ajattelee, että työperäinen maahanmuutto on vähäinen ilmiö ja tärkeää on vain kotimainen syntyvyys. Käsitys on väärä. Viime vuonna syntyneitä oli noin 7 000 vähemmän kuin kuolleita, ja myönteisiä työlupapäätöksiä kolmansien maiden kansalaisille myönnettiin noin 8 000. Mikäli työn perässä tulevien määrä tuplattaisiin, ei työikäisen väestön määrä laskisikaan vaan pysyisi kasvussa 2030-luvulle saakka. Se helpottaisi ratkaisevasti mahdollisuuksia rahoittaa eläkkeet, vanhuspalvelut ja koulut ilman rajuja veronkorotuksia”, Mykkänen perustelee kokoomuksen pyrkimystä.

Mykkänen kertoo tiedotteessaan, että työ- ja elinkeinoministeriön helmikuussa julkaiseman selvityksen mukaan ulkomailta tarvittaisiin 20 000 työntekijää vuosittain. Vuonna 2018 yhteensä 18 000 työpaikkaa jäi syntymättä yritysten rekrytointivaikeuksien vuoksi, hän lisää.

Nyt tehty saatavuusharkinnan kevennys on merkitykseltään pieni toimi. Hallituksen esityksen mukaan ”laki koskisi nykyisillä hakijamäärillä vuositasolla arviolta joitain kymmeniä työntekijän oleskeluluvan hakijoita”. Närpiöläinen yritys NTM kertoi Uudelle Suomelle äskettäin, että se on esteen takia joutunut perustamaan noin 80 työpaikkaa Suomen sijasta ulkomaille viimeisen neljän vuoden aikana.

”Ehdotus lisäisi työvoiman tarjontaa varsinkin siivousalalla, teollisuudessa, rakennus- ja metallialalla sekä puutarha- ja maatalousalalla jonkin verran”, hallituksen esityksessä todetaan.

LUE MYÖS:

Toimitusjohtaja purkautui Jungnerille ”käytännön elämästä”: Näin vaikeaa on saada filippiiniläinen kokki Suomeen töihin ilman saatavuusharkintaa

PAM: Filippiiniläiskokkeja todella tarvitaan Suomeen – mutta taustalla vaikuttaa 1798€/kk

Suomi menettänyt 60 000 työpaikkaa – ”Byrokraattinen ja turha prosessi” pois heti, vaatii Keskuskauppakamari

Testaa, pääsisitkö Suomen kansalaisuutta hakevien kokeesta läpi – KL: ”Aika harvoin poikkeuksiin on perusteita”

Tuore ennuste oli ”shokki” – Pekka Lundmark pitää työperäistä maahanmuuttoa nyt välttämättömyytenä

Kiista työvoimasta: Mykkänen ärähti, mutta Halla-aho oli oikeassa osaajista – on jo vapautettu harkinnasta