Rajusti nousseet sähkön, kaasun ja öljyn hinnat ovat ajaneet Eurooppaa energiakriisiin. Sähkön ja lämmön hinnan ennakoidaan nousevan myös Suomessa tulevana talvena.

Pörssisähkön kuukausikeskiarvot ovat viimeksi olleet yhtä korkealla tammi-helmikuussa 2010. Sähkön ja kaasun forward-hintojen perusteella talvikuukausina ollaan normaalia korkeammalla tasolla, sanoo Helenin myynti- ja asiakaspalvelujohtaja Anu-Elina Hintsa.

”Sitten tietysti lasketaan kohti kevättä, mutta ensi vuonna varmasti nähdään kohtuullisen kovia hintoja.”

Korkeiden hintojen taustalla on pääasiassa maakaasumarkkina, lisää Fortumin strategiapäällikkö Vesa Ahoniemi. Tyypillisesti talven hintapiikit johtuvat sähköntuotannon tiukasta tilanteesta.

”Olkiluoto 3 ja tuulivoimabuumi tekevät sen, että Suomi on jotakuinkin omavarainen sähkön osalta. Se ei suoranaisesti laske hintoja, mutta helpottaa hintapiikkejä”, hän sanoo.

Hintaheilahtelut todennäköisesti jatkuvat, mutta tyhjenevät kaasuvarastot eivät vaikuta Suomeen

Energia on kallistunut useasta syystä. Fossiilisten polttoaineiden tuotantoon ja infrastruktuuriin on investoitu vähän. Samaan aikaan öljyn hintaa nostaa esimerkiksi Aasian keskiluokkaistuvien maiden kulutuksen kasvu.

Erilaiset ilmastotoimet ovat tehneet erityisesti sähköjärjestelmästä volatiilimman. Päästökaupan ja uusiutuvan sähköntuotannon vaikutusta sähkön keskihintoihin on Ahoniemen mukaan vaikea arvioida.

”Hyvin vahva hintojen vaihtelu tulee varmasti jatkumaan tulevaisuudessa”, hän sanoo.

Pohjoismaihin vaikuttavat myös Norjan vesivarannot, jotka ovat vähäsateisen kesän vuoksi matalalla. Euroopassa tyhjenevät kaasuvarastot eivät ole Suomelle myrskyvaroitus, sanoo Fortumin Ahoniemi. Suomi ei ole varsinaisesti niistä riippuvainen.

”Jos kävisi niin, että Euroopasta – hyvin epätodennäköisesti – loppuisi maakaasu, se ei juuri vaikuttaisi Suomessa. Ennemmin on kyse siitä, miten sähkönsiirto ja ydinvoimalat toimivat talvipakkasella, ja miten vesitilanne muuttuu.”

Kriisistä ei Helenin Hintsan mukaan voi puhua, sillä Suomessa tuotantoa on monesta lähteestä ja verkkoyhteydet hyvällä tasolla

Yli 80 dollariin tynnyriltä kivunnut Brent-raakaöljyn hintakaan ei anna krisiin aihetta, sanoo Aktian pääekonomisti Lasse Corin. Hinta ei ole merkittävästi pitkän aikavälin keskiarvon yllä. Esimerkiksi kaasun hintaan verrattaessa käyrä on vielä maltillinen, Hintsa lisää.

”Jos puhutaan energiasta ja sähköntuotannosta koko Euroopan laajuudella, öljy on hyvin pienessä roolissa kaasuun, kivihiileen tai uusiutuviin nähden.”

Kannattaako pörssisähköltä suojautua?

Hintaheilunta voi saada kuluttajan pohtimaan, kannattaako pörssisähkö vaihtaa vakaampaan määräaikaissopimukseen.

Talvikuukausien lisäkustannukset kerrostaloasunnoissa voisivat Hintsan mukaan tarkoittaa noin viiden euron lisälaskua kuukausittain. Sähkölämmitteisessä omakotitalossa viisi euroa voi muuttua 50 euroksi.

”Jos haluaa ostaa mielenrauhaa, kiinnitetyssä sopimuksessa tietää, mitä hintaa maksaa kilowattitunnilta. Jos pystyy sopeuttamaan omaa kulutustaan tunti- ja päiväkohtaisesti, spottityyppinen hinta voi olla parempi vaihtoehto.”

Suurimmassa osassa Eurooppaa tukkuhinta on alle kolmannes kuluttajan maksamasta hinnasta, muistuttaa Fortumin Ahoniemi. Esimerkiksi Saksassa osuus on noin viidennes.

”Tukkuhintojen dramatiikka ei täysmääräisesti näy kuluttajan sähkölaskussa,” hän sanoo.

LUE MYÖS: