Viranomaiset toppuuttelevat kohua, joka on noussut soten yksilökohtaisesta pisteytysmallista. Helsingin Sanomien mukaan malli on tulossa voimaan sote-uudistuksessa.

Valinnanvapausmallin kapitaatiokorvaus tarkoittaa lehden mukaan käytännössä sitä, että jokaiselle suomalaiselle lasketaan henkilökohtainen hinta, joka hänestä maksetaan terveysyritykselle tai maakunnan sote-keskukselle. Uutinen on herättänyt tyrmistystä. Lue lisää: Kansalaisten sote-pisteytys järkyttää – nyt varoitetaan riskistä: ”Määrää kohta asuntolainan marginaalin”

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuspäällikkö Timo Seppälä oikoo Talouselämän haastattelussa pelkoja, joita nyt julkisuuteen nostettu malli on herättänyt. Terveys- ja sosiaalitalousyksikön päällikköä Seppälää haastateltiin myös HS:n alkuperäisessä jutussa.

Alkuun hän sanoo, että keskustelussa on mennyt sekaisin maksatus ja korvauskriteerit. Maksatuksen hoitaa Kela ja korvauskriteerit tehdään THL:ssä. Näitä korvauskriteereitä varten Seppälän yksikkö tekee THL:ssä tutkimusta.

–Se on ihan normaalia rekisteritutkimusta, jossa otetaan Tilastokeskuksen, Väestörekisterikeskuksen, Kelan ja meidän hoitoilmoitusrekisterimme tiedot käyttöön. Mihinkään Omakantaan ei kosketa eikä myöskään sairaskertomuksia tässä olla käyttämässä, Seppälä sanoo Talouselämälle.

–Näistä määritetään anonymisoidulla tiedolla ihan normaalisti, että mitkä asiat ovat yhteydessä yksilön palvelukäyttöön.

Soteen liittyvä malli on vielä työn alla, mutta siinä asiakkaan henkilökohtaista riskimaksua määriteltäisiin esimerkiksi iän, sukupuolen, perussairauden ja työssäkäynnin perusteella todennäköisyysjakaumaan perustuvan mallin avulla. Seppälä vertaa mallia vakuutusmaksuihin, joissa korkeasta riskistä maksetaan korkeampia vakuutusmaksuja.

Lue myös: Kansalaisten ”sote-pisteytys” yllätti tietosuojavaltuutetun – vaatii THL:ltä selvitystä

Kyse on palveluntuottajan kompensaatiosta. Tarkoituksena on estää se, että palveluntuottajat valikoisivat mahdollisimman terveitä ihmisiä hoidettavaksi. Palveluntuottaja ei saa tietoonsa korvauskriteereitä.

Seppälä korostaa, että nyt ei olla luomassa uutta rekisteriä kansalaisista. Hän ampuu alas huolen siitä, että viranomaiset näkisivät sote-uudistuksen johdosta hyvin suuren osan ihmisten yksityiselämää. Hän korostaa, että yksikään virkamies ei tule katsomaan jonkun toisen ihmisen kaikkia tietoja.

–Ei tule mitään sellaista rekisteriä, johon tulisi suomalaisten kaikki tiedot, Seppälä painottaa.

–Ei ole olemassa mitään Kelan virkailijaa, joka kerää mitään tietoja mistään, vaan on olemassa tietojärjestelmä, joka hakee tiedot. Ei tällaisia asioita tehdä käsipelillä.

Sen sijaan asia hoituu käytännössä niin, että THL tekee tutkimuksen, jossa korvauskriteerit määritetään ja sen jälkeen korvauskriteerimalli päätyy Kelalle, ja Kela maksaa palvelunjärjestäjille korvauskriteerien mukaan syntyvän summan.

–Kun minä valitsen yhden sote-keskuksen, johon menen asiakkaaksi, menee Kelalle tieto, että T. Seppälä on tuossa sote-keskuksessa asiakkaana. Heidän järjestelmänsä tulee sitten olla automaattinen, jolloin se hakee jo olemassa olevista eri rekistereistä tietoni ja koostaa niistä korvaussumman.

Mallin teknisestä toteutuksesta Seppälä ei osaa tarkemmin sanoa, sillä hän ei hoida teknistä puolta.

–Mutta tässä ei siis ole tarkoitus, että kaikki tiedot kerätään minnekään yhteen paikkaan. Ne haetaan samalla tavalla, kuin esimerkiksi poliisin järjestelmät hakevat eri paikoista tiedot eri tilanteissa automaattisesti. Samoin tekee sitten Kelan järjestelmä.

–Mitään uutta tietoturvariskiä tässä ei tule.

Korvauskriteereitä ei ole vielä päätetty. Ensimmäinen versio kriteereistä voi Seppälän mukaan olla valmis tämän vuoden lopussa.

Myös finanssineuvos Markku Stenborg valtiovarainministeriöstä huomautti jo eilen tiistaina, että kapitaatio ei ole yksilöiden hinnoittelua.

–Kapitaatiossa laaditaan tilastollinen malli soteriskistä. Yksilöstä sotetuottajalle maksettava kk-korvaus perustuu mallin antamaan sovitteeseen, ei yksilön hoitoon, Stenborg twiittasi.

Kuntaliiton erityisasiantuntija Karri Vainio puolestaan pohti jo eilen tiistaina Helsingin Sanomien julkaistua juttunsa, voiko se pitää paikkansa.

–Syytä selvittää, mutta olisiko kyse kuitenkin siitä, että tuossa alkuperäisessä HS-jutussa pääsi ns. kapitaatiomopo karkuun, Vainio twiittasi.

Lue Seppälän koko haastattelu Talouselämästä