Työnantaja- ja työntekijäpuolen keskusjärjestöt EK, SAK, STTK, Akava ja Kuntatyönantajat pääsivät keskiviikkona sopuun työmarkkinoiden kriisitoimien paketista, jota ne esittävät maan hallitukselle. Pakettiin sisältyy työlainsäädännön muuttamista ja yritysten maksurasitusten keventämisestä koronaepidemian aiheuttaman tilanteen vuoksi.

Työnantajamaksujen alentamisen lisäksi listan keskeisiin toimiin kuuluu työlainsäädännön joustojen lisääminen yksityisen sektorin osalta vuoden loppuun siten, että muun muassa yt-neuvottelujen neuvotteluaika lyhenee, lomautukset tulevat koskemaan myös määräaikaisia työntekijöitä, lomautusilmoitusaika lyhenee ja koeajan purku laajenee. SAK kuvaakin listaa raskaaksi työntekijäpuolelle.

”[Paketti] on järeä kokonaisuus, jonka tarkoitus on lievittää yritysten ahdinkoa, turvata työpaikkoja, nopeuttaa talouden palautumista epidemiasta ja ennen kaikkea vahvistaa luottamusta tulevaan. Se on palkansaajille monella tapaa raskas kokonaisuus, mutta näissä oloissa se on tarpeellinen”, kirjoittaa SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta järjestön verkkosivuilla.

”Kun monilla työpaikoilla asiakkaat ovat kadonneet tai toiminta nopeasti ajettu alas, niin tässä tilanteessa työntekijät ymmärtävät nopeiden toimien tarpeen. Nyt pitää turvata työntekijöiden toimeentuloa ja yrittää välttää irtisanomiset ja turhat konkurssit.”

SAK on korostanut, että lomautuksille pitää edelleen olla peruste, tarkoitus on vain nopeuttaa prosessia. Lomautusilmoitusaikaa lyhennettäisiin 14 päivästä viiteen.

”Tarkoitus on helpottaa yritysten sopeutumista epidemian aiheuttamaan kysynnän vähenemiseen. Lomautukset ovat aina ikäviä, mutta ne ovat kuitenkin palkansaajillekin parempi kuin irtisanomiset tai yrityksen konkurssi”, Kaukoranta kirjoittaa.

”Pidän tätä muutosta ehdottoman tarpeellisena, mutta tämä on kiistatta tässä kokonaisuudessa palkansaajien kannalta raskain toimenpide. Käytännössä lomautusten nopeuttaminen tarkoittaa sitä, että palkanmaksu loppuu aiemmin ja työsuhdeturva heikkenee.”

Samalla kuin lomautuksia helpotetaan, palkansaajien toimeentuloa turvataan poistamalla työttömyysturvan omavastuu määräajaksi. Tätä Kaukoranta kuitenkin kuvaa laihaksi lohduksi.

Esityksen mukaan työnantajien työeläkemaksuja alennettaisiin määräajaksi noin miljardin euron edestä.

Kaukorannan mukaan esitetty kokonaisuus on ”kiistatta epätasapainoinen yritysten eduksi”, mutta tällä kertaa se on SAK:n mukaan palkansaaajienkin etu.

”SAK on tässäkin asiassa lähtenyt työntekijöiden edunvalvonnasta. Tällä kertaa palkansaajien etu on kuitenkin pitkälti sama asia kuin yritysten etu. Konkurssien välttäminen on meidän yhteinen etumme, koska ilman yrityksiä ei ole työpaikkojakaan.”

MARa ja PAM sopivat jo poikkeuskäytännöistä

Koronaviruspelkojen, omaehtoisen sosiaalisen eristäytymisen, etätöiden lisääntymisen ja hallituksen rajoitustoimien aiheuttama kysyntävaje on iskenyt pahiten palvelualalle, erityisesti matkailu- ja ravintolapalveluihin. Alan asiakaskato oli huutava jo ennen hallituksen julistamia poikkeusolojen rajoituksia.

”Kysyntä on pudonnut rajusti, arviolta 70 prosenttia. Pahimmissa paikoissa on menty nollaan tai 0-10 prosenttiin. Tilanne oli siten erittäin vakava meidän toimialalla ilman tätä [hallituksen] määräystäkin”, alan työnantajien edunvalvojan MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi kertoi Uudelle Suomelle aiemmin tällä viikolla.

Sekä MaRalla että työntekijäpuolen PAMilla on syvä huoli alan yritysten ja työpaikkojen turvaamisesta. Osapuolet ilmoittivat keskiviikkona sopineensa lomautusilmoitusajan ja yhteistoimintalain mukaisen kutsu- ja neuvotteluajan lyhentämisestä. Työehtosopimuksen voimassaoloa jatketaan entisin ehdoin 30.9.2020 asti.

”Työnantaja voi antaa yhteistoimintaneuvotteluesityksen kolme päivää ennen neuvotteluja laissa olevan viiden päivän sijaan. Neuvotteluihin käytettävä aika lomautettaessa on viisi päivää laissa säädetyn 14 päivän sijaan. Neuvottelujen aikana työpaikoilla voidaan sopia lyhyemmästäkin ajasta. Lomautusilmoitusaika on viisi päivää laissa säädetyn 14 päivän sijaan”, MaRa kertoo tiedotteessaan.

”Työntekijän omailmoitus hyväksytään sairausajan palkanmaksun perusteeksi 3–7 päivän ajaksi flunssan ja koronaviruksen kaltaisten oireiden vuoksi. Sama ilmoitustapa koskee alle 10-vuotiaan lapsen sairastumista.”

Kaikki muutokset tulivat voimaan torstaina.

”Kiitän Palvelualojen ammattiliittoa siitä, että olemme löytäneet yhteisiä ratkaisuja koronakriisin toimialallemme aiheuttaman taloudellisen ahdingon helpottamiseksi ja työpaikkojen säilyttämiseksi. Tämä ratkaisu on osa toimialan yritysten ja työpaikkojen pelastamista. Se auttaa yrityksiä sopeuttamaan henkilökustannuksiaan nopeammin palvelujen kysynnän romahtamiseen”, Timo Lappi sanoo tiedotteessa.

MaRa vetoaa hallitukseen, jotta hallitus laatisi monipuolisen pelastuspaketin yritysten ja työpaikkojen turvaamiseksi. Tiedotteen mukaan palvelujen kysyntä on romahtanut esimerkiksi kongressi- ja tapahtumatoimialalla kokonaan, ravintoloissa 70 prosenttia ja hotelleissa jo nyt noin 60 prosenttia ja väheneminen jatkuu kohti nollaa.

”Matkailu- ja ravintola-ala ei selviä tästä kriisistä ilman mittavia valtion tukitoimia. Toimialan yritykset tarvitsevat muiden Pohjoismaiden tapaan valtion suoraa rahallista tukea. Sinänsä tarpeelliset verojen ja julkisten maksujen eräpäivien siirrot sekä Finnveran ja pankkien edullisin ehdoin myöntämät lainat eivät riitä. Arvioimme, että ilman mittavaa valtion suoraa tukea pahimmillaan jopa tuhansia matkailu- ja ravintola-alan yrityksiä ajautuu konkurssiin ja kymmenet tuhannet työntekijät joutuvat työttömiksi. Valtion tulisi kohdistaa tukensa niille toimialoille, jotka kärsivät koronakriisistä raskaimmin.”

Pääministeri ei vielä ottanut kantaa sisältöön

Pääministeri Sanna Marin (sd.) iloitsi keskiviikkoiltana Ylen tv-haastattelussa työmarkkinajärjestöjen aikaansaamasta ehdotuksesta. Paketin sisältöön hän ei ottanut vielä kantaa.

”Hallituksen tahto on ehdottomasti se, että pelastamme yritykset ja työntekijät tässä tilanteessa. Olemme valmiita aika koviinkin toimiin myös tältä osin”, Marin sanoo.