Hallituksen riveistä on perusteltu useaan otteeseen työttömyysturvan aktiivimallia työmarkkinajärjestöjen kanssa sovitulla kymppilistalla, jonka ensimmäinen kohta aktiivimalli on. SAK kiistää väitteet yhdessä sovitusta listasta.

Kymppilista sisältää kansalaisten kannalta merkittäviä uudistuksia. Voit lukea sen oheisesta faktalaatikosta. Lista tuli julki hallituksen ja työmarkkinakeskusjärjestöjen tapaamisen jälkeen. Neuvonpito pidettiin heti aktiivimallityöryhmän päätettyä työnsä erimielisenä.

Vuoden alusta voimaan tullut aktiivimalli laskee työttömyysetuuden tasoa 4,65 prosenttia, jos työtön ei osoita riittävää aktiivisuutta palkkatyössä, yrittäjänä tai työllisyyspalveluissa. Sen kaatamiseen tähtäävä kansalaisaloite on kerännyt jo yli 130 000 allekirjoittajaa.

Etenkin työministeri Jari Lindströmin (sin.) on puolustanut aktiivimallia kymppilistalla. Eduskunnassa viime toukokuussa hän puhui siitä yhdessä sovittuna asiana.

– Tässä on kyseessä siis aktiivimallin luominen, mallin, josta on puhuttu jo pitkään. Tämä on täysin ollut tiedossa, että tämmöinen tulee. Tämä on niin sanotussa kymppilistassa, joka on työmarkkinajärjestöjen kanssa yhdessä sovittu, Lindström sanoi eduskunnassa 4. toukokuuta.

– Kun ollaan porukalla päätetty viedä asioita eteenpäin, niin viedään niitä vaikeitakin asioita. Ja näin tullaan siihen työmarkkinajärjestöjen kanssa sovittuun kymppilistaan, jossa on työttömille hyviä asioita, mutta sitten siellä on näitä vähemmän hyviä asioita. Työmarkkinajärjestöt ovat todenneet, että heitä helpottaa, jos nämä hyvät asiat menevät eteenpäin, Lindström sanoi.

Kansanedustaja syytti ministeriä

Istunnon jälkeen kansanedustaja Maria Tolppanen (sd.) syytti Lindströmiä muunnellun totuuden puhumisesta. Tolppanen sanoi, ettei kymppilistasta tosiasiassa ollut sovittu työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Joulukuussa Lindström tasapainoili kymppilistapuheissaan eduskunnassa niin, että lista alkoi kuulostaa hiukan enemmän hallituksen paperilta. Jälleen oli kyse aktiivimallin puolustamisesta.

– Jos lähdetään siitä taustasta liikkeelle, minkä takia tämä esitys ylipäätään on täällä: Tämä on täällä sen takia, että yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa me teimme, emme mitään sopimusta, mutta yhteisymmärryksen siitä, että meillä on kymmenen kohdan lista, ja siinä tämä oli ensimmäisenä toimenpiteenä, aktiivimalli. Kun se esitettiin, SAK vastusti sitä ja on vastustanut alusta saakka, Lindström sanoi 11. joulukuuta aktiivimalliuudistuksen käsittelyn loppusuoralla.

Lindström huomautti, että listaan saatiin työttömän kannalta hyviäkin asioita, kuten nollatuntisopimuksen pelisäännöt, joista hallitus antoikin esityksen joulukuussa.

–Tämä oli paketti, tämä oli yhdessä sovittu. Ja alusta saakka myös se oli selvää hallitukselle, että sieltä ei ruveta valitsemaan rusinoita pullasta. Tämä malli on nyt sitten ehkä se kivi siellä pullassa. Puhe on ollut siitä, että tämän kymppilistan toimenpiteet viedään, eikä sieltä voida noukkia ikäviä asioita pois ja tuoda hyviä asioita tänne. Tämä on yhdessä päätetty hallituksessa, että näitä kymppilistan toimenpiteitä edistetään. Kyllä, hallituksessa tämä on päätetty ja linjattu. Siellä se on päätetty, ja se on tässä taustana, Lindström julisti joulukuussa.

Kymppilistaan on viitannut myös pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja valtiovarainministeriön kansliapäällikkö, valtiosihteeri Martti Hetemäki, joka veti erimielisenä lopettanutta aktiivimallityöryhmää. Hetemäen mukaan ”aktiivimalli syntyi kolmikantavalmistelun kompromissina”.

– Hallitus ja työmarkkinajärjestöt käsittelivät kymmenen kohdan pakettia. Hallitus päätti 5. lokakuuta 2016 paketista, jota järjestöt eivät kritisoineet. Aktiivimallin kompromissi oli tuon paketin kohta 1, Hetemäki kirjoitti kolumnissaan ja viittasi tapaamisesta laadittuun muistioon.

SAK:n työttömyysturvan kehittämishankkeen hankepäällikkö Saana Siekkinen katsoi blogissaan, että ”työmarkkinajärjestöt eivät työryhmässä aktiivimalliin sitoutuneet, joten on aika härskiä politiikkaa puhua yhteisestä valmistelusta tai kompromissista”.

Hetemäen työryhmässä mukana ollut Siekkinen tarkentaa Uudelle Suomelle, että työryhmätyöskentelyn jälkeen hallitus ja työmarkkinajohtajat tapasivat. Käydyn keskustelun perusteella hallitus itse laati niin sanotun kymppilistan.

– Ei tämä meidän yhteinen paperi ole, Siekkinen sanoo ja lisää, ettei sitä ole käsitelty SAK:n hallinnossa tai johtoportaissa sittemmin, vaikka Sipilän hallituksen järjestämissä seurantapalavereissa onkin oltu mukana.

Siekkisen mukaan SAK ei ajatellut listaa kokonaisuutena, johon olisi sitouduttu, kuten hallituksen puolelta on annettu ymmärtää.

–Meillä on erilainen näkemys. Emme ole sitoutuneet listaan sillä tavoin, että olisimme hyväksyneet, että jos nämä muut kohdat toteutuvat, niin sitten aktiivimalli käy meille.

Ei voi sanoa, että olisitte sitoutuneet listaan?

–Ei. Työttömyysturvakohta oli meille mahdoton.

–Tilanne oli meille äärettömän vaikea. Kiky oli juuri sovittu ja yhtäkkiä alettiin puhua työttömyysturvan keston porrastamisesta tai vaihtoehtona aktiivimallista, joka näyttäytyy meidän jäsenille ja työttömille työnhakijoille leikkauksena, vaikka sitä yrittäisi miten päin selittää, Siekkinen jatkaa viitaten siihen, että hallitus ei näe aktiivimallia leikkurina, koska se ei tuo säästöjä.

Aktiivimallista kertyy yhtä paljon kustannuksia ja säästöä. Lyhytaikaisen työttömyyden etuustaso paranee, sillä hallitus palautti aiemmin pidentämänsä työttömyysturvan omavastuuajan 5 päivään.

Siekkinen myöntää, että kymppilistassa on mukana myös asioita, joita työmarkkinajärjestöt ovat pitäneet hyvinä ja tärkeinä. Isoimpana hän nostaa esiin työttömien omaehtoisen koulutuksen helpottamisen, josta odotetaan hallituksen esitystä. Työnantajat olivat vastustaneet sitä, joten kyseessä oli kädenojennus palkansaajapuolelle.

Toisaalta kymppilistassa on myös kiistanalaisia kohtia, sillä SAK ei ollut tyytyväinen nollatuntisopimusten pelisäännöistä saatuun esitykseen, joka hallitukselta lopulta tuli.

Siekkinen huomauttaa myös, että työttömyysturvaremontin kokonaisuus ei ollut selvillä lokakuussa 2016 ja valtava myllerrys tuli SAK:lle yllätyksenä viime keväänä. Hän viittaa siihen, että työttömien palvelut kytketään kasvupalveluihin osana maakuntauudistusta ja uudistetaan karenssijärjestelmä. Hallitukselta odotetaan tänä vuonna esitystä omatoimisen työnhaun mallista, jota SAK on kutsunut nimellä aktiivimalli 2. SAK olisi halunnut yksinkertaistaa karenssijärjestelmää.

–Nämä olivat entistä isompia juttuja, eikä niistä puhuttu mitään vielä syys–lokakuussa 2016.

SAK järjestää mielenilmauksen aktiivimallia vastaan ensi perjantaina. Protestipäivä on paisunut, kun Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT, Rakennusliitto ja tänään myös Teollisuusliitto ovat ilmoittaneet lisäksi poliittisista lakoista. STTK ja Akava eivät ole keskusjärjestöinä lähteneet mukaan mielenilmaukseen, mutta jo useat jäsenliitot ovat tehneet itsenäisen päätöksen olla mukana.

Lue myös:

Aktiivimallista alkaa revetä täysi rähinä: Myös jättiliitto lakkoon 140000 työntekijän voimin

”Pitääkö muuttaa Oulusta Helsinkiin osa-aikaisen tiskarin työhön?” – Harmistunut tohtori vastaa professori Puttoselle

”Aktiivimalli on peruttava ja aloitettava kolmikantakeskustelu uudestaan” – Suurliitot lähtevät SAK:n protestiin

Juha Sipilä haastoi yritykset: ”Reilun sadan euron kuukausipanostuksella”