Hallitus ei voi laajentaa paikallista sopimista ohi työehtosopimusten ilman, että sillä olisi vakavia seurauksia työmarkkinarauhalle, linjaa palkansaajakeskusjärjestö SAK.

Taustalla on työaikalain uudistus, josta on kehkeytynyt kiistaa niin hallituspuolueiden kuin työmarkkinajärjestöjen välillä. Lakia valmistellut kolmikantainen työryhmä lopetti aiemmin erimielisenä, mitä ennen hallitus oli luvannut sitoutua esitykseen, jos työryhmä olisi ollut yksimielinen.

Vaikein asia koskee paikallista sopimista järjestäytymättömissä yrityksissä. Paikallisen sopimisen lisääminen on pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen keskeisiä tavoitteita.

Nykyisen lain mukaan järjestäytymätön yritys voi sopia paikallisesti vain säännöllistä työaikaa koskevista joustoista, mihin Suomen Yrittäjät (SY) on toivonut laajennuksia. SY haluaa käytäntöjen yhdenmukaistamista riippumatta siitä, ovatko yritykset tai työntekijät liittojen jäseniä.

Palkansaajapuolella toiveet on nähty keinona murentaa yleissitovaa järjestelmää. SAK:n hallitus edellyttää nyt, että Sipilän hallitus kunnioittaa kilpailukykysopimusta, eikä toimi työaikalain uudistuksessa ”samalla tavoin kuin työttömyysturvassa”.

– Paikalliseen sopimiseen ei pidä rakentaa lakipohjaista ohituskaistaa, twiittasi SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta jo aiemmin.

– SAK on ollut valmis laajentamaan paikallisen sopimisen mahdollisuuksia järjestäytymättömissä yrityksissä ja tämän raamit sovittiin jo kilpailukykysopimuksessa, Eloranta muistuttaa nyt tiedotteessa.

SAK:n hallitus haluaa muistuttaa, että rajoitukset järjestäytymättömien yritysten mahdollisuuksiin hyödyntää yleissitovien työehtosopimusten paikallisen sopimisen määräyksiä ovat perusteltuja, koska kyse on myös mahdollisuudesta sopia työsopimuksien ja työaikalain tasoa heikoimmin.

– Tällaisia sopimuksia ei voi tehdä kevyin perustein eikä ilman valvontaa, sillä täytyy varmistaa, ettei niitä käytetä yksinomaan työntekijöiden työehtojen heikentämiseen ja sanelupolitiikkaan.

SAK:n mukaan Suomessa esimerkiksi työajat joustavat jo paljon. Työ- ja elinkeinoministeriön uusimman työolobarometrin mukaan vuonna 2016 noin 70 prosenttia palkansaajista oli joustavien työaikajärjestelyjen piirissä. SAK:n hallitus vaatii, että ”hallitus kunnioittaa tätä paikallisen sopimisen herkkää tasapainoa ja luottamuksen kautta löydettyä sopimuskulttuuria”.

Paikallisissa sopimuksissa sopijaosapuoleksi on työntekijöiden puolelta usein määritelty luottamusmies ja sopimukset koskevat tällöin yleensä työntekijöitä kollektiivisesti. SY on halunnut, että sopijapuolena voisi olla luottamusmiehen lisäksi koko henkilöstö tai sen valitsema edustaja eli luottamusvaltuutettu.

Paikallisesti sovittujen työehtojen noudattamatta jättäminen johtaa samanlaisiin seuraamuksiin kuin työehtosopimusrikkomuksissa.

– Järjestäytymättömissä yrityksissä työskenteleviä ihmisiä ei saa asettaa muita huonompaan asemaan, sillä riitoja ei voida ratkaista työtuomioistuimessa eikä esimerkiksi valvontavelvollisuutta ole muilla kuin työehtosopimusosapuolilla, SAK:n hallitus muistuttaa.

SAK:n mukaan uutiset esimerkiksi ravintola-alalta todistavat, että valvonnalle on tarvetta. Varsinkin silppu-, nolla- ja vuokratyöntekijät ovat tällä hetkellä työaikalain suhteen heikossa asemassa.

– Jo nykyisellään järjestäytymättömissä yrityksissä on suhteessa paljon enemmän ongelmia ja työehtosopimusten noudattamatta jättämistä kuin järjestäytyneissä yrityksissä. Ei herätä luottamusta, jos niihin haluttaisiin vapaammat sopimisen mahdollisuudet kuin niihin yrityksiin, jotka hoitavat asiansa paremmin.

Elorannan mielestä hallituksen toiminnasta ei voi vetää muita johtopäätöksiä, kuin että se haluaa hinnalla millä hyvänsä villit työmarkkinat.

– Jos sopimisesta tulee sanelua ja työntekijöiden työehtojen taso heikkenee, emme aio jäädä katsomaan sivusta.