Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK haluaa lievennyksiä työttömien karensseihin. SAK lieventäisi myös työn vastaanottovelvoitetta niin, että työttömän ei tarvitsisi ottaa vastaan mitä tahansa työtä kolmen kuukauden työttömyysjakson jälkeen, kuten nykylaki edellyttää.

Johtaja Saana Siekkisen mukaan kaiken työn vastaanottovelvoite ei ole tätä päivää. SAK:n mallissa työtön hakee haluamiaan työpaikkoja ja velvoittavista työtarjouksista voidaan luopua.

”Se on osittain kuolleena syntynyt ajatus, että mitä tahansa työtä pitää ottaa vastaan. Meillä on kuitenkin nykyään sellaiset työmarkkinat, että suurimpaan osaan tarvitaan ammattitaitoa tai jotakin koulutusta”, Siekkinen sanoo Kauppalehdelle.

Kolmen kuukauden ammattisuojasta säädetään työttömyysturvalaissa. Sen jälkeen suoja raukeaa.

Lisäksi edellishallituksen aktiivimalli kepitti työttömyysturvaleikkurin uhalla tekemään mitä tahansa työtä 18 tuntia 65 maksupäiväjakson aikana.

LUE MYÖS: Marinin utopia onkin totta sdp:n puoluetoimistossa: Työaika 6 h/päivä kesällä – ”On se mukava”

Enemmän räätälöintiä

Ylipäätään SAK haluaa enemmän yksilöllisesti räätälöityjä palveluita työttömälle työnhakijalle.

Jokainen työtön saisi TE-toimistoon omavalmentajan, joka kannustaisi ja tukisi työnhakua. Työllistämissuunnitelma räätälöitäisiin vastaamaan työnhakijan tarpeita. Siinä voitaisiin sopia velvoittavasta työnhakutavoitteesta, jota TE-keskus seuraa.

Velvoite voisi Siekkisen mukaan vaihdella ammattialan, alueen tai työkyvyn mukaan.

Siekkinen sanoo, että työnhakutavoitteen laiminlyönnistä seuraisi sanktio, mutta ei niin raju kuin nykyisin. Ensivaiheessa riittäisi huomautus.

Nyt työllisyyssuunnitelmasta kieltäytyjä menettää työttömyysetuuden 30 päiväksi. Jos työtön kieltäytyy työllisyyttä edistävästä palvelusta, karenssi on 60 päivää.

SAK:n karenssimalli on Ruotsista. Siellä ensimmäisestä työnhaun laiminlyönnistä selviää Siekkisen mukaan huomautuksella ja jos laiminlyönti toistuu, etuus viedään porrastetusti yhdeltä, viideltä ja kymmeneltä päivältä.

Siekkinen myöntää, että omavalmentaja edellyttää lisäresursointia TE-toimistoihin. Hänen mukaansa isot kaupungit ja kunnat voivat kuitenkin ottaa osavastuun työllisyyspalveluiden järjestämisestä.

Tätä kokeiltiin edellishallituksen aikana Pirkanmaalla ja Siekkisen mukaan niin työttömät kuin palvelun tarjoajat olivat kokeiluun tyytyväisiä.

Porrastamiselle ei

Työttömyysturvan porrastamiseen SAK suhtautuu kielteisesti. Se ei katso porrastuksen lisäävän työn vastaanoton kannustavuutta, vaan ainoastaan leikkaavan etuutta ja heikentävän työttömän toimeentuloturvaa.

Siekkinen muistuttaa, että sak-laisen työttömän keskimääräinen ansioturva on 1236 euroa kuukaudessa.

”Mikä kannustin se on, että leikataan niiltä, joilla on muutenkin niukkaa? Tosiasiallisesti se (porrastus/leikkaus) lisäisi toimeentulotukihakemuksia.”

Siekkisen mukaan ansioturvan saajista puhutaan usein hyväosaisina. Hänestä sak-laisen ansioturvasta kyse on siitä, ettei työttömyysjaksolla joudu hakemaan monia tukia eri luukuilta.

LUE MYÖS: Antti Rinne älähtää ”ei-kuorolle” – ”Joka ikinen kerta oikeisto on vastustanut ja hyökännyt”