SAK:n ekonomisti Patrizio Lainá avaa hallitusohjelmaa sosiaalisessa mediassa ja ihmettelee työllisyystavoitteeseen kohdistunutta arvostelua. Hän moitti kritiikkiä harhaanjohtavaksi.

Antti Rinteen (sd) hallituksen tavoite on 75 prosentin työllisyysaste vuoteen 2023 mennessä, kun ennusteiden mukaan työllisyysaste on vaalikauden lopussa 73,8 prosenttia ilman uusia työllisyyttä parantavia keinoja.

Hallituksen pysyvien meno- ja veropäätösten mitoituksen tavoitteena puolestaan on, että ”normaalin kansainvälisen talouden tilanteessa julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023 ja julkisen velan suhde bkt:een alenee”. Hallitus on jo aiemmin linjannut, että se ei leikkaa mitään menoja ohjelmassaan, kun taas se lisää pysyviä menoja noin 1,2 miljardilla eurolla.

Esimerkiksi kokoomuksen kansanedustaja, ekonomisti Juhana Vartiainen on huomauttanut, että työllisyyskasvun toteutumiseksi ei löydy hallitusohjelmasta minkäänlaisia keinoja. Osa ekonomisteista on kiinnittänyt huomiota myös siihen, että työllisyyden ennakoidaan paranevan 60 000 työpaikalla vaalikauden aikana ja työllisyysasteen nostolla aiotaan kattaa 1,9 miljardia euroa alijäämästä.

Lue lisää:

”Hallitusohjelman menettely on rumaa ja valheellista”

Ekonomisteilta heti tuomio: ”Täyttä utopiaa” – Näin Rinteen hallitusohjelma kiertää velanoton

Lainán mukaan lisämenoista vain 300 miljoonaa euroa on tarkoitus rahoittaa työllisyysasteen nousulla.

”Hallitusohjelma talouspohjan on sanottu nojaavan pitkälti 75 prosentin työllisyysasteen varaan. Kuitenkin lisämenoista ainoastaan 300 miljoonaa euroa rahoitetaan työllisyysasteen nousulla. Vaikka työllisyysaste ei nousisi ollenkaan, tarkoittaisi se ainoastaan 0,1 % bkt:stä suurempaa alijäämää. Vertailun vuoksi lisämenoista rahoitetaan veroilla 730 miljoonaa euroa ja uudelleenkohdennuksilla 200 miljoonaa euroa. Kertaluontoinen tulevaisuusinvestointipaketti 3 miljardia euroa rahoitetaan puolestaan pääasiassa omaisuustuloilla, ei velalla”, hän kommentoi Twitterissä.

(Juttu jatkuu tviittien alla.)

Lainán mukaan on myös harhaanjohtavaa väittää, että lisämenoja alettaisiin perumaan, jos hallituksen työllisyystavoite ei olisi toteutumassa.

”Hallitusohjelmaan on kirjattu, että silloin tarkastellaan meno- JA VEROpäätöksiä. Lisäveroja on siis mahdollista myös kerätä. Lisäksi verotuottovaikutuksia ei ole huomioitu ollenkaan esimerkiksi monille harmaan talouden toimenpiteille, kun taas menokehys on lyöty lukkoon. Näin ollen on todennäköistä, että verokertymä on selvästi ennakoitua parempi ja siten myös julkisen talouden rahoitusasema vahvempi.”

(Juttu jatkuu tviittien alla.)

Esimerkiksi Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen on varoittanut, että jos suuri osa menolisäyksistä tehdään vaalikauden alussa, mutta työllisyys ei kasvakaan kuten toivotaan, kesken vaalikauden joudutaan vaikeaan tilanteeseen. Lue tarkemmin: Yksi asia huolestuttaa talouden asiantuntijoita vuodetussa hallitusohjelmassa: ”Tämän takia olen ollut vähän huolissani”

”Hallitusohjelmassa sanotaan suoraan, että työllisyysasteen nousu on hallitusohjelman tulopohjan keskeisin elementti. Hallitusohjelman julkistamistilaisuudessa sanottiin, että sen varaan on laskettu 2 miljardia euroa. Se on merkittävä summa muualta kerättäväksi, jos työllisyys ei kasva”, hän vastasi sunnuntaina Lainálle.

Lainá vakuuttaa, että lisämenoja on laskettu vain 300 miljoonan edestä rahoitettavaksi työllisyysasteen kasvulla.

”Loput tuosta työllisyysasteen nousun tuottamasta julkisen talouden vahvistumisesta (1,5 mrd €) vain yksinkertaisesti parantaa julkista rahoitusasemaa. Siinä mielessä tämä hallitusohjelma on kyllä erittäin "vastuullinen".”

(Juttu jatkuu tviittien alla.)

Kärkkäisen mukaan julkista taloutta vahvistavia päätöksiä tarvitaan kuitenkin jos siihen, ettei tilanne merkittävästi heikkene nykyisestä.

”Jos työllisyys ei kasva toivotusti, tarvitaan muita sopeutustoimia jotta hallitusohjelman talousehdot saavutetaan.”

(Juttu jatkuu tviittien alla.)

Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk) sanoi lauantaina, että kaikki hallituspuolueet, eli sdp, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja rkp, ovat tarvittaessa valmiita mittaviin julkisen talouden leikkauksiin.

”Sen pitää olla mahdollista. Tähän kaikki puolueet ovat sitoutuneet. Ilman tätä kirjausta valtion talouden tasapainosta hallitusta ei olisi. Säätytalolla oli niin valveutunutta porukkaa, ettei heille tarvinnut tätä kovin montaa kertaa toistaa”, Lintilä sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa.

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA puolestaan on katsonut, että Rinteen hallituksen työllisyystavoitteen saavuttaminen edellyttäisi uutta kilpailukykysopimusta, Kiky kakkosta.

Lue lisää:

Tuore valtiovarainministeri Mika Lintilä väläyttää rankkoja leikkauksia HS:ssa: ”Ilman tätä kirjausta hallitusta ei olisi”

Ehdotus Antti Rinteen hallitukselle: Tarvitaan ”Kiky kakkonen” – Tällaisia toimet voisivat olla